Yleisimmät päänsärkytyypit ja niiden syyt

Pää on yksi kehon yleisimmistä kipukohteista. Päänsäryn ei tarvitse paikallistua vain koko päähän, vaan se voi koskea myös kasvoja, leukoja ja yksittäistä pään puolta. Päänsäryn aiheuttama kipu voi säteillä myös muihin kehon osiin, kuten niskaan, hartioihin ja alaselkään. Kipu voi olla puristavaa, jyskyttävää, hellittämätöntä, jatkuvaa tai ajoittaista. Harvoissa tapauksissa päänsärky voi olla merkki vakavammista ongelmista, kuten aivokalvontulehduksesta tai aivokasvaimesta. Erityyppisiin päänsärkyihin on erilaisia syitä. Joskus kipu saattaa tuntua siltä, että se säteilee aivoista, mutta aivoissa itsessään ei ole kipureseptoreita, joten ne eivät voi tuntea kipua. Lääkärit uskovat, että aivoja ympäröivät kudokset, verisuonet, aivokemikaalit ja hermot voivat tuottaa kipusignaaleja. Viimeaikaisten teknologisten innovaatioiden ansiosta tiedämme enemmän päänsäryn syistä ja erilaisista päänsärkytyypeistä kuin 20 vuotta sitten. Alla on lueteltu joitakin yleisimpiä päänsärkytyyppejä ja niiden syitä:

Klusteripäänsärky

Klusteripäänsärky kestää lyhyen aikaa, 15 minuutista 3 tuntiin, mutta voi olla sietämättömän kivulias. Kipu on niin suunnatonta, että klusteripäänsärkyä kutsutaan myös itsemurhapäänsäryksi. Aloitettuaan klusteripäänsärky voi toistua säännöllisesti. Ne voivat jopa toistua muutaman kerran päivässä tietyn ajanjakson ajan, jota seuraa kuukausien tai jopa vuosien mittainen päänsärkyvapaa jakso. Yhdessä silmässä tai molemmissa silmissä voi esiintyä myös punoitusta ja kyynelehtimistä, ja se on yleisempää miehillä kuin naisilla. Näitä päänsärkyjä hoidetaan yleensä triptaaneilla tai hapella. Alkoholi, tupakka, suuret korkeudet ja tietyt elintarvikkeet voivat laukaista klusteripäänsäryn.

Migreenipäänsärky

Migreeni on yksi vaikeimmista päänsäryistä, ja se on lähes kolme kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä. Vaikka niiden puhkeamisen syy ei ole selvä, tutkimukset ovat osoittaneet, että geeneillä on merkitystä ja että aivosolujen toiminta voi vaikuttaa verisuonten ja hermosolujen toimintaan. Migreenipäänsäryn yleisenä laukaisijana ovat muutokset, kuten hormonaaliset muutokset, stressi sekä uni- ja ruokailutottumukset. Hoitoon kuuluvat lääkkeet, kuten parasetamoli, ibuprofeeni ja triptaanit, kuten Imitrex tai Zomig.

Päänsärkyjen uusiutuminen

Rebound-päänsäryt ovat kroonisia päänsärkyjä, jotka johtuvat lääkkeiden liikakäytöstä. Särkylääkkeiden, kuten parasetamolin (Tylenol), aspiriinin tai ibuprofeenin (Mortin, Advil) säännöllinen käyttö yli kaksi kertaa viikossa tai triptaanien käyttö yli 10 päivänä kuukaudessa voi lisätä riskiä rebound-päänsärkyjen kehittymiselle jo muutamassa kuukaudessa. Lääkärin puoleen kääntyminen voi auttaa sinua selvittämään syyllisen lääkkeen, joka korvataan sitten vaihtoehtoisella lääkkeellä, kunnes alkuperäinen lääke on poistunut elimistöstäsi.

Jännityspäänsärky

Jännityspäänsärky on yleisin päänsärkytyyppi, ja se voi tuntua jatkuvana kipuna tai paineena pään molemmin puolin tai niskassa tai takaraivossa. Yleisimpiä laukaisevia tekijöitä ovat stressi, huono ryhti ja leuan puristaminen, ja nämä päänsäryt voivat olla kroonisia, mutta eivät vakavia. Syitä ei vielä tiedetä, vaikka uskotaankin, että se voi johtua aivojen kemikaalien muuttumisesta tai aivoihin johtavien hermosignaalien sekoittumisesta. Käsikauppalääkkeet, kuten aspiriini, ibuprofeeni ja parasetaminofeeni, lievittävät näitä päänsärkyjä, ja myös stressin lievittäminen voi auttaa.

Hammaslääkärin päänsärky

Hammaslääketieteeseen liittyvät sairaudet, kuten bruksismi tai temporomandibulaarinen nivelhäiriö, voivat laukaista päänsärkyä tai kasvokipua. Temporomandibulaarinen nivelhäiriö vaikuttaa niveliin, jotka yhdistävät leuan kalloon ja sijaitsevat aivan korvan edessä. Se johtuu leuan huonosta linjauksesta, stressistä, huonosta asennosta tai niveltulehduksesta, joka vaikuttaa leuan rustoon, lihaksiin tai nivelsiteisiin. Bruksismi on hampaiden narskuttelua yöllä. Temporomandibulaarisen nivelrikon hoitoon kuuluu leuan venyttely, kuuma- ja kylmäpakkaukset sekä stressin vähentäminen. Purentasuojien käyttäminen voi auttaa vähentämään bruksismin vaikutuksia.

Kofeiinipäänsärky

Kofeiinipäänsärky johtuu kofeiinin vieroituksesta. Jos olet tottunut juomaan 5 kupillista kahvia päivässä ja et juo kahvia vähään aikaan, olet vaarassa saada kofeiinipäänsäryn. Jos olet tottunut juomaan kahvia kahdeksalta aamulla arkisin ja nukut viikonloppuna pitkään, saatat taas saada kofeiinipäänsäryn. Lääkärit suosittelevat, että joko pidät kiinni rutiinista, jonka mukaan saat kofeiinikohtauksen joka päivä, tai lopetat kofeiinin kokonaan.

Orgasmin aiheuttamat päänsäryt

Nämä päänsäryt johtuvat nimensä mukaisesti orgasmista. Tämä on harvinainen tila, ja se on yleisintä nuoremmilla ihmisillä ja miehillä. Ne alkavat pian yhdynnän alkamisen jälkeen ja päättyvät ”ukkoseniskuun” huipentuessa. Tämän jälkeen tylsä päänsärky voi jatkua läpi päivän. Näille päänsäryille ei ole tunnettua syytä, ja ne häviävät yleensä itsestään jonkin ajan kuluttua. Särkylääkkeen ottaminen ennen seksiä voi helpottaa kipua.

Sinuspäänsärky

Sinuspäänsärky ja migreenipäänsärky sekoitetaan usein keskenään. Itse asiassa eräässä tutkimuksessa todettiin, että 88 prosentilla ihmisistä, joilla oli aiemmin ollut sinuspäänsärkyä, oli sen sijaan migreenipäänsärkyä. Tämä johtuu siitä, että molemmissa päänsärkytyypeissä voi esiintyä oireita, kuten poskionteloiden painetta, nenän tukkoisuutta ja silmien vetistämistä. Lisäksi sinuspäänsärkyyn ei liity valoherkkyyttä ja pahoinvointia.