Yksinäisyyden terveysriskit, jotka sinun on tiedettävä

Kun tunnet olosi yksinäiseksi, saatat hakeutua ystävien seuraan. Tämä voisi auttaa sinua pääsemään eroon ”tuskallisesta yksinäisyyden tunteesta” toistaiseksi. Mutta mitä tapahtuu, kun ystäväsi eivät ole paikalla? Tunnet luultavasti olosi taas samanlaiseksi ja huomaat, että olet taas lähtöpisteessä.

On olemassa tutkimuksia, jotka osoittavat, että 80 prosenttia alle 18-vuotiaista ja 40 prosenttia yli 65-vuotiaista tuntee itsensä joskus yksinäiseksi. Yksinäisyys on yleinen tunne, joka voi aiheuttaa enemmän haittaa kehollesi kuin uskotkaan. Yksinäisyyden tunne nostaa verenpainetta, kolesterolia ja aktivoi fyysisen ja psyykkisen stressireaktion. Kroonisesti yksinäisillä ihmisillä on siksi suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Yksinäisyyttä on kolmea eri tyyppiä

Tilannekohtainen yksinäisyys – Tilannekohtaiseen yksinäisyyteen liittyviä tekijöitä ovat ympäristötekijät, kuten epämiellyttävät kokemukset, henkilökohtaiset ristiriidat ja onnettomuudet.

Kehityksellinen yksinäisyys – Useimmilla yksilöillä on suhde tasapainossa itsen ja muiden välillä. Kun yksilö ei pysty tasapainottamaan näitä kahta suhdetta, hän tuntee elämässä tyhjyyttä ja merkityksettömyyttä, mikä edistää yksinäisyyden tunnetta. Kehitykselliseen yksinäisyyteen usein johtavia tekijöitä ovat muun muassa merkittävät erot, sosiaalinen syrjäytyminen, köyhyys, asumisjärjestelyt ja fyysiset/psyykkiset vammat.

Sisäinen yksinäisyys – Yksinäisyyden tunteminen tekee ihmisestä yksinäisen. Sisäiseen yksinäisyyteen liittyviä eri tekijöitä ovat persoonallisuustekijät, henkinen ahdistus, heikko itsetunto, syyllisyyden tunne ja huonot selviytymisstrategiat tilanteista.

Yksinäisyyden terveysriskit

Fyysinen terveys ja mielenterveys

Mitä enemmän yksinäisiä tilaisuuksia yksilöt kohtaavat, sitä enemmän heillä on sydän- ja verisuonitauteihin liittyviä riskejä. Tutkimukset ovat liittäneet yksinäisyyden myös systolisen verenpaineen nousuun.

Yksinäisyyteen liittyvä krooninen stressi voi aiheuttaa matala-asteista perifeeristä tulehdusta, joka puolestaan voi olla yhteydessä tulehdussairauksiin, kuten diabetekseen, autoimmuunisairauksiin, kuten nivelreumaan ja lupukseen, ja verenpainetautiin.

Erään tutkimuksen mukaan yksinäisyys on myös yhteydessä sepelvaltimotaudin riskiin erityisesti naisilla.

Yksilön mielenterveyden osalta yksinäisyys on yhdistetty persoonallisuushäiriöihin ja psykooseihin, itsemurhiin, lisääntyneeseen Alzheimerin taudin riskiin ja masennusoireiden lisääntymiseen. Yksinäisyyden tiedetään myös lisäävän koettua stressiä, negatiivisen arvioinnin pelkoa, ahdistusta ja vihaa sekä vähentävän optimismia ja itsetuntoa.

Käyttäytyminen

Yksi yleisimmistä yksinäisyyden vaikutuksista on sen vaikutus yksilön käyttäytymiseen. On tärkeää säädellä tunteita, käyttäytymistä ja ajatuksia henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiseksi tai sosiaalisten normien noudattamiseksi. Sosiaalisesti eristäytynyt olo voi estää kykyä itsesäätelyyn.

Yksinäisyydestä on tullut myös liikalihavuuden riskitekijä, ja se on myös yksi tärkeimmistä syistä siihen, miksi ihmiset käyttävät alkoholia. Yksinäisyys edistää kielteistä käsitystä itsestä ja suhteesta muihin. Sillä on myös voima saada yksilö kyseenalaistamaan itseisarvonsa.

Ihmiset tuntevat yksinäisyyttä myös silloin, kun he surevat läheisen menettämistä. On huomattava, että yksinäisyys surussa liittyy pikemminkin akuuttiin kiintymyshenkilön puuttumiseen kuin sosiaalisen tuen puuttumiseen. Lisäksi yksinäisyys surussa on riskitekijä masennuksen kehittymiselle.

Uni

Yksinäisyys voi aiheuttaa unihäiriöitä. Yksinäisyys aiheuttaa stressitason nousua, mikä voi aiheuttaa yksilölle unihäiriöitä.

Tiedetään myös, että yksinäiset yksilöt osoittavat huonompaa unen tehokkuutta päivällä esiintyvillä toimintahäiriöillä, kuten vähäisellä energisyydellä ja väsymyksellä. Yksinäisyys aiheuttaa myös sen, että ihmiset ovat nukkumaan mennessä hereillä pidempään kuin muut, jotka eivät ole yksinäisiä.

Immuunijärjestelmä

Stressin psykososiaalisia vaikutuksia neuroendokriiniseen ja immuunijärjestelmään on tutkittu laajasti. Yksinäisyys on yhdistetty heikentyneeseen soluvälitteiseen immuniteettiin, mikä näkyy alhaisempana luonnollisten tappajasolujen aktiivisuutena. Lisäksi keski-ikäisten aikuisten yksinäisyyden on havaittu olevan yhteydessä luonnollisten tappajasolujen lukumäärän pienempään kasvuun vastauksena erilaisiin tehtäviin liittyvään akuuttiin stressiin. Myös humoraalinen immuunivaste voi olla heikentynyt yksinäisillä henkilöillä.

Tapoja vähentää yksinäisyyttä

Seuraavassa on joitakin tapoja vähentää yksinäisyyttä.

Tunnista yksinäisyytesi – Jos olosi on hieman huono, kysy itseltäsi, tunnetko itsesi yksinäiseksi. Yksinäisyytesi tunnistaminen auttaa sinua vähentämään sitä. Ystävän tai läheisen perheenjäsenen kanssa puhuminen auttaa vähentämään tätä tunnetta.

Ajattele ihmissuhteista eri tavalla – Jos perheesi tai läheiset ystäväsi eivät ole fyysisesti lähelläsi, se ei tarkoita, etteivät he välittäisi sinusta. Vältä tekemästä negatiivisia oletuksia suhteestasi muihin. Keskustele ihmisten kanssa, jotka auttavat sinua ajattelemaan myönteisesti muista ja itsestäsi.

Näytä positiivista kehonkieltä – Positiivisen kehonkielen näyttäminen kiinnittää ihmisten huomion. Kehonkielesi heijastaa itsevarmuuttasi.

Käy terapeutilla – Yksinäisyydellä voi olla eri tasoja. Joillekin ihmisille se voi olla vain tilapäinen tunne, mutta toisille se voi olla vakavampi kuin muille. On tärkeää käydä neuvojalla tai terapeutilla. He voivat auttaa sinua vapautumaan yksinäisyyden tuskallisesta tunteesta.