Tekoälyn eettiset näkökohdat: Vastuullisuus ja innovaatiot

Nykyaikaiset innovaatiot ja vastuullisuus nojaavat vahvasti teknologiaan, mikä näkyy tekoälyn (AI) merkityksessä. Viimeksi mainittu on helpottanut sellaisten vastausten ja menettelyjen tarjoamista, joita ei ole koskaan aiemmin tavattu.

Tekoälyyn liittyy kuitenkin lukuisia eettisiä näkökohtia, jotka ovat nousseet esiin sen nopean kehitysvauhdin myötä, jolla se on kehittynyt ja tullut osaksi ihmisten elämää. Näin ollen meidän on käsiteltävä monenlaisia tekoälyyn liittyviä eettisiä näkökohtia, jotta voimme käyttää tätä tehokasta teknologiaa vastuullisesti.

Puolueellisuus ja oikeudenmukaisuus

Tekoäly ei ole jotakin, jonka tekoälyinsinöörit luovat tyhjästä – pikemminkin se on tekoälyä, joka kopioi yhteiskuntamme puutteita. Todellisen maailman tekoälyn hyödyntäminen, jos se koulutetaan datalla, joka ei kata ihmiselämän monimuotoisuutta, voi itse asiassa vahvistaa yhteiskunnan huonoja mieltymyksiä tai kielteisiä ennakkoluuloja.

Tämä näkyy esimerkiksi rotuvääristyminä rikollisuuden ennustamiseen tarkoitetuissa analyysiohjelmistoissa ja seksuaalisena vääristymänä henkilöstöresurssien valintaohjelmissa. Näiden riskien hallitsemiseksi on hyödynnettävä useita eri tietomuotoja ja luotava tekoälyä monimuotoisuuden osalta. Tekoälymenetelmien avoimuus ja tekoälyjärjestelmien tarjoamien toimien perustelut ovat kuitenkin ratkaisevia myös oikeudenmukaisuuden kannalta.

Yksityisyys ja tietosuoja

Elämme ”big datan” aikakautta, jolloin tiedosta on tullut ensisijainen hyödyke, ja tekoäly on jättiläinen, joka ahmii sitä niin paljon kuin mahdollista. Vaikka jokainen suuri tasapainottava innovaatio ja vastuu vaatii palkkionsa ja kustannuksensa, tekoälyn pysäyttämätön tiedon tarve on yksityisyyttä loukkaava väline.

Vaikka henkilöltä on mahdollista antaa vain tiettyjä tietoja ja saada tulos, tekoälyjärjestelmään päätyviä henkilökohtaisia tietoja voidaan käyttää tavoilla, joita henkilö ei odota tai joihin hän ei suostu.

Vastuullisuus ja avoimuus

Tämä tuo mukanaan myös ongelman siitä, kuka on vastuussa päätösten tekemisestä, koska nämä tehtävät siirretään tekoälyjärjestelmille. Yksi erityisen tärkeä kysymys, joka nousee esiin ”älykkäiden” järjestelmien käyttöönoton yhteydessä, on vastuu – kuka tai mikä on vastuussa, kun järjestelmän päätös johtaa epäedulliseen lopputulokseen?

Vai ovatko vastuussa tällaisen sovelluksen kehittäjät, käyttäjät, jotka tuottavat tiettyä sisältöä ja tietoja, tietojen toimittajat vai itse sovellus, jota on parannettu tekoälyominaisuuksilla? Keskeistä tekoälyn eettisten näkökohtien säilyttämisessä on puolustaa sitä, että se on toiminnallisesti selkeä ja että vastuuvelvollisuuden hallinta on yksinomaista.

Ympäristönäkökohdat

Tekoälyn ympäristövaikutukset jätetään usein huomiotta. Monimutkaisten tekoälymallien kouluttaminen vaatii paljon laskentatunteja, mikä tarkoittaa, että se vaatii myös paljon energiaa, joka perustuu useimmiten fossiilisiin polttoaineisiin. Tämä voi olla samankaltaista kuin tekoälyyn liittyvät kestävät huolenaiheet. Tekoälyn ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi voidaan muun muassa kehittää ympäristöystävällistä tekoälyä, optimoida algoritmeja energiatehokkuuden kannalta ja käyttää vihreitä energialähteitä.

Ihmisen arvostelukyvyn rooli

Inhimillisellä arvostelukyvyllä tekoälyssä tarkoitetaan inhimillisten näkemysten ja kontekstuaalisen ymmärryksen sisällyttämistä tekoälyn päätöksentekoprosesseihin. Rajan hämärtyminen sen välillä, mitä tehtäviä tekoäly voi tehdä paremmin kuin ihminen, ja päinvastoin, missä se ei voi tehdä niitä lainkaan, aiheuttaa eettisen ongelman tämän teknologiasegmentin ytimessä. Näin ollen on välttämätöntä rajata nämä rajat niin, että tekoäly tosiasiassa täydentää ihmisen harkintakykyä mutta ei korvaa sitä, erityisesti sellaisissa elintärkeissä asioissa kuin moraali tai etiikka, joiden merkitystä ei voi yliarvioida.

Tasapainoilu

Päätösten jongleeraaminen on hellä tasapainoilu tekoälyn innovatiivisuuden ja eettisten näkökohtien välillä. Tekoäly tarjoaa suuria etuja erityisesti terveydenhuollon, viestinnän ja suorituskyvyn parantamisen kaltaisilla aloilla, vaikka vaarana onkin, että ihmisoikeuksia loukataan, jos siihen ei ole käytettävissä eettisiä valvontamekanismeja. Sen vuoksi niiden, joiden velvollisuutena on joko sen luomisprosessi tai käyttö, on keskityttävä sen hyötyihin eikä sen käyttöön liittyviin kustannuksiin.