Tekoäly vastaan ihmisäly

Tekoäly on edennyt tieteiskirjallisuuden alueelta jokapäiväisen elämän alueelle, ja se on saavuttanut merkittäviä edistysaskeleita. Koska tekoälystä on tullut niin läpitunkeva nykypäivän teollisuudessa ja ihmisten jokapäiväisessä elämässä, on syntynyt uusi keskustelu, jossa vastakkain ovat tekoälyn ja ihmisälyn kaksi kilpailevaa paradigmaa.

Vaikka tekoälyn tavoitteena on rakentaa ja luoda älykkäitä järjestelmiä, jotka kykenevät tekemään tehtäviä, jotka ovat analogisia ihmisten tekemien tehtävien kanssa, emme voi olla kyseenalaistamatta, onko tekoäly yksinään riittävä. Tässä artikkelissa käsitellään monenlaisia aiheita, kuten tekoälyn mahdollisia vaikutuksia työn ja talouden tulevaisuuteen, sitä, miten tekoäly eroaa ihmisälystä, sekä eettisiä näkökohtia, jotka on otettava huomioon.

Mitä on tekoäly?

Termiä tekoäly voidaan käyttää mistä tahansa tietokoneesta, jolla on ihmisaivojen kaltaisia ominaisuuksia, kuten kyky kriittiseen ajatteluun, päätöksentekoon ja tuottavuuden lisäämiseen. Tekoälyn perustana ovat inhimilliset oivallukset, jotka voidaan määritellä siten, että koneet voivat helposti toteuttaa tehtäviä yksinkertaisimmista monimutkaisimpiin.

Syntetisoidut oivallukset ovat tulosta älyllisestä toiminnasta, johon kuuluu opiskelu, analyysi, logiikka ja havainnointi. Tehtävät, kuten robotiikka, ohjausmekanismit, tietokonenäkö, aikataulutus ja tiedonlouhinta, kuuluvat tekoälyn piiriin.

Mitä on ihmisen älykkyys?

Ihmisen älykkyys on ihmisen kyky ajatella, ymmärtää, oppia, suunnitella, ratkaista ongelmia, kommunikoida ja sopeutua ympäristöön. Se on kyky käyttää saatavilla olevaa tietoa ja soveltaa sitä eri tilanteisiin. Inhimillinen älykkyys liittyy myös tunneälyyn, johon kuuluu kyky tunnistaa ja ilmaista tunteita, ymmärtää muita ihmisiä ja kommunikoida tehokkaasti heidän kanssaan. Ihmisälykkyys on hyvin monimutkainen ja on edelleen tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena.

Ihmisen älykkyyden ja käyttäytymisen alkuperä voidaan jäljittää yksilön ainutlaatuiseen yhdistelmään genetiikkaa, kasvatusta ja altistumista erilaisille tilanteille ja ympäristöille. Ja se on täysin riippuvainen yksilön vapaudesta muokata ympäristöään soveltamalla vasta hankittua tietoa.

Tekoäly vs. ihmisen älykkyys

Seuraavassa vertaillaan ihmisälyä ja tekoälyä:

Evoluutio

Kognitiiviset kyvyt ajatella, järkeillä, arvioida ja niin edelleen ovat ihmiselle luontaisesti sisäänrakennettuja.
Norbert Wienerille, joka esitti kriittisiä mekanismeja koskevia hypoteeseja, on uskottu merkittävä varhainen panos tekoälyn kehitykseen.

Essence

Ihmisen älykkyyden tarkoituksena on yhdistää erilaisia kognitiivisia toimintoja sopeutuakseen uusiin olosuhteisiin.
Tekoälyn tavoitteena on luoda tietokoneita, jotka pystyvät käyttäytymään kuin ihmiset ja suorittamaan tehtäviä, joita ihmiset normaalisti tekisivät.

Toiminnallisuus

Ihmiset hyödyntävät aivojensa tarjoamia muistia, prosessointikykyä ja kognitiivisia kykyjä.
Tietojen ja komentojen käsittely on olennaista tekoälyllä toimivien laitteiden toiminnalle.

Toimintatahti

Nopeuden suhteen ihmiset eivät pärjää tekoälylle tai roboteille.
Tietokoneet pystyvät käsittelemään paljon enemmän tietoa nopeammin kuin yksilöt. Siinä missä ihmismieli pystyy vastaamaan matemaattiseen ongelmaan viidessä minuutissa, tekoäly pystyy ratkaisemaan kymmenen ongelmaa yhdessä minuutissa.

Oppimiskyky

Ihmisen älyn perusta hankitaan oppimisprosessin kautta erilaisten kokemusten ja tilanteiden kautta.
Robotit eivät kykene ajattelemaan abstraktisti tai tekemään johtopäätöksiä aiempien kokemusten perusteella. Ne kykenevät hankkimaan tietoa vain altistumalla aineistolle ja johdonmukaisen harjoittelun kautta, vaikka ne eivät koskaan kykene luomaan ihmiselle ainutlaatuista kognitiivista prosessia.

Valintojen tekeminen

On mahdollista, että subjektiiviset tekijät, jotka eivät perustu pelkästään numeroihin, vaikuttavat ihmisten tekemiin päätöksiin.
Koska se arvioi hankittujen tosiasioiden kokonaisuuden perusteella, tekoäly on poikkeuksellisen objektiivinen päätöksiä tehdessään.

Täydellisyys

Kun kyse on inhimillisistä oivalluksista, on lähes aina olemassa ”inhimillisen erehdyksen” mahdollisuus, jolla tarkoitetaan sitä, että joitakin vivahteita saatetaan joskus jättää huomiotta.
Se, että tekoälyominaisuudet rakentuvat ohjeiden kokoelmalle, jota voidaan päivittää, mahdollistaa sen, että se tuottaa säännöllisesti tarkkoja tuloksia.

Mukautukset

Ihmismieli pystyy mukauttamaan näkökulmiaan ympäristön muuttuvien olosuhteiden mukaan. Tämän ansiosta ihmiset pystyvät muistamaan tietoa ja loistamaan erilaisissa toiminnoissa.
Tekoälyltä vie paljon enemmän aikaa sopeutua tarpeettomiin muutoksiin.

Joustavuus

Kyky käyttää järkevää harkintakykyä on välttämätöntä monitehtäväisyydelle, mikä käy ilmi jonglööraamalla useita töitä yhtä aikaa.
Samalla tavalla kuin kehys voi oppia tehtäviä yksi kerrallaan, tekoäly pystyy suorittamaan vain murto-osan tehtävistä samanaikaisesti.

Sosiaalinen yhteys

Ihmiset ovat muita eläimiä parempia kyvyiltään omaksua teoreettisia tosiasioita, itsetuntemukseltaan ja herkkyydeltään toisten ihmisten tunteille. Tämä johtuu siitä, että ihmiset ovat sosiaalisia olentoja.
Tekoäly ei vielä hallitse kykyä poimia siihen liittyviä sosiaalisia ja innostuneita indikaattoreita.

Operatiivisuus

Sitä voidaan kuvata kekseliäisyydeksi tai luovuudeksi.
Se parantaa järjestelmän yleistä suorituskykyä. Sen on mahdotonta olla luova tai kekseliäs, koska robotit eivät pysty ajattelemaan samalla tavalla kuin ihmiset.

Mitä aivosoluja voidaan virittää oppimaan nopeammin?

Tuoreiden tutkimustulosten mukaan tiettyjen solujen sähköisten ominaisuuksien muuttaminen hermopiirien simulaatioissa sai verkot omaksumaan uutta tietoa nopeammin kuin simulaatioissa, joissa solut olivat identtisiä. Tutkijat havaitsivat myös, että jotta verkot saisivat aikaan samat tulokset, tarvittiin pienempi määrä muunneltuja soluja ja että lähestymistapa kulutti vähemmän resursseja kuin identtisiä soluja käyttävät mallit.

Nämä tulokset eivät ainoastaan valaise sitä, miten ihmisaivot loistavat oppimisessa, vaan ne voivat myös auttaa meitä kehittämään edistyneempiä tekoälyjärjestelmiä, kuten puhe- ja kasvojentunnistusohjelmistoja digitaalisille avustajille ja autonomisille ajoneuvojen navigointijärjestelmille.

Tutkijat keskittyivät ”aikavakion” eli sen tahdin säätämiseen, jolla yksi solu tekee päätöksen omasta kohtalostaan siihen liittyvien solujen toimien perusteella. Jotkin solut tekevät päätökset nopeasti, kun taas toisilla kestää kauemmin ja ne tekevät valintansa läheisten solujen toimien perusteella.

Mikä on ihmisen ja tekoälyn välinen tulevaisuus?

Tekoälyn kyvyt laajenevat jatkuvasti. Tekoälyjärjestelmien kehittäminen vie huomattavan paljon aikaa, mitä ei voi tapahtua ilman ihmisen puuttumista. Kaikki tekoälyn muodot, mukaan lukien itsestään ajavat ajoneuvot ja robotiikka sekä monimutkaisemmat teknologiat, kuten tietokonenäkö ja luonnollisen kielen käsittely, ovat riippuvaisia ihmisen älystä.

Tekoälyn vaikutus työpaikkojen tulevaisuuteen

Tehtävien automatisointi

Tekoälyn huomattavin vaikutus on ollut aiemmin manuaalisten prosessien digitalisoituminen ja automatisoituminen monilla eri toimialoilla. Nämä aiemmin manuaalisesti suoritetut tehtävät suoritetaan nyt digitaalisesti. Tällä hetkellä tehtävät tai ammatit, joihin liittyy jonkinasteista toistoa tai suurten tietomäärien käyttöä ja tulkintaa, välitetään ja niitä hallinnoi tietokone, ja tietyissä tapauksissa näiden tehtävien tai työpaikkojen suorittaminen ei edellytä ihmisen puuttumista niihin.

Uudet mahdollisuudet

Tekoäly luo uusia mahdollisuuksia työvoimalle automatisoimalla aiemmin ihmisläheisiä tehtäviä. Teknologian nopea kehitys on johtanut uusien opiskelu- ja työalojen, kuten digitaalisen tekniikan, syntymiseen. Vaikka perinteiset ruumiillisen työn työt saattavat siis hävitä, uusia mahdollisuuksia ja uria syntyy.

Talouskasvun malli

Kun tekoälyä käytetään hyödyksi eikä vain edistyksen vuoksi, sillä on potentiaalia lisätä tuottavuutta ja yhteistyötä yrityksen sisällä avaamalla valtavia uusia kasvuväyliä. Tämän seurauksena se voi vauhdittaa tavaroiden ja palvelujen kysynnän kasvua ja antaa voimaa talouskasvumallille, joka levittää vaurautta ja nostaa elintasoa.

Työn rooli

Tekoälyn aikakaudella on paljon tärkeämpää tunnistaa työn potentiaali kuin pelkkä elintason ylläpitäminen. Se osoittaa, että ymmärretään ihmisen olennainen tarve osallistua, luoda yhdessä, omistautua ja tuntea itsensä tarpeelliseksi, eikä sitä pitäisi siksi jättää huomiotta. Joskus jopa arkipäiväisistä työtehtävistä tulee merkityksellisiä ja hyödyllisiä, ja jos tehtävä poistetaan tai automatisoidaan, se olisi korvattava jollakin, joka tarjoaa vastaavanlaisen mahdollisuuden inhimilliseen ilmaisuun ja paljastumiseen.

Luovuuden ja innovatiivisuuden kasvu

Asiantuntijoilla on nyt enemmän aikaa keskittyä analysointiin, uusien ja omaperäisten ratkaisujen tuottamiseen ja muihin toimintoihin, jotka kuuluvat vahvasti ihmisälyn alaan, kun taas robotiikka, tekoäly ja teollisuusautomaatio hoitavat osan arkisista ja fyysisistä tehtävistä, jotka aiemmin olivat ihmisten suorittamia.

Korvaako tekoäly ihmisen?

Vaikka tekoälyllä on mahdollisuus automatisoida tiettyjä tehtäviä ja työpaikkoja, se todennäköisesti korvaa ihmisen joillakin aloilla. Tekoäly soveltuu parhaiten toistuvien, tietoon perustuvien tehtävien hoitamiseen ja tietoon perustuvien päätösten tekemiseen. Ihmisen taidot, kuten luovuus, kriittinen ajattelu, tunneäly ja monimutkainen ongelmanratkaisu, ovat kuitenkin edelleen arvokkaampia ja helpommin tekoälyn jäljitettävissä.

Tulevaisuuden tekoälyyn liittyy todennäköisemmin ihmisten ja koneiden välinen yhteistyö, jossa tekoäly täydentää ihmisen kykyjä ja antaa ihmisille mahdollisuuden keskittyä korkeamman tason tehtäviin, jotka edellyttävät ihmisen kekseliäisyyttä ja asiantuntemusta. On tärkeää nähdä tekoäly pikemminkin välineenä, joka voi parantaa tuottavuutta ja helpottaa uusien mahdollisuuksien syntymistä, kuin ihmisen osallistumisen täydellisenä korvaajana.