Stressin hyvät vaikutukset, jotka sinun tulisi tietää

Ah, stressi. Se vaikuttaa kaikkiin. Yleisiä syitä ovat työ, koulu ja perhe. Ja vaikka stressi on ärsyttävää, sillä on myös hyötynsä. Tätä voi olla vaikea uskoa. Miten jokin niin turhauttava asia voi olla hyväksi? Kyse on siitä, miten kehosi toimii. Se on muutakin kuin tunteita, tuntemuksia ja ajatuksia. Lyhyillä stressipyrähdyksillä itse asiassa kukoistat.

Etkö usko sitä? Tutustu näihin viiteen tapaan, joilla stressi on itse asiassa hyvä uutinen:

Stressi parantaa oppimista ja muistia

Stressi voi tehdä sinusta älykkäämmän. Oikeasti! Se johtuu kortisolin, stressihormonin, vapautumisesta. Erään tutkimuksen mukaan kortisoli vaikuttaa aivojen prefrontaaliseen aivokuoreen (aivojen etuosa). Tämä on alue, joka säätelee oppimista. Erityisesti se toimii edistämällä muistista vastaavan välittäjäaineen, glutamaatin, siirtymistä. Muista, että nämä hyödyt liittyvät akuuttiin stressiin eli ohimeneviin tilanteisiin. Mitä tulee krooniseen stressiin? Se on vaarallista mielenterveydellesi. Hajamielisyys, muistin heikkeneminen ja unohdus ovat todennäköisiä.

Stressi lisää onnellisuutta

Stressiä ei yleensä yhdistetä onnellisuuteen. Loppujen lopuksi se voi tuntua maailmanlopulta! Pienetkin tilanteet, kuten väärään suuntaan kääntyminen, voivat herättää paljon huolta. Prefrontaalinen aivokuori hallitsee kuitenkin myös tunteita. Lyhyt kortisolipiikki sytyttää sen, mikä edistää onnellisuutta ja hyvänolon tunteita. Lisäksi tunnet olosi helpottuneeksi, kun olet päässyt stressitilanteen ohi tai ratkaissut sen. Maltillisuus on jälleen avainasemassa. Liika stressi voi johtaa masennukseen, ahdistukseen ja muihin mielenterveyshäiriöihin. Juuri siksi stressin lievittäminen on elintärkeää.

Stressi rohkaisee reagoimaan vaaraan

Uhkaavissa tilanteissa stressi käynnistää ”taistele tai pakene” -reaktion. Kehosi valmistautuu suojautumaan. Siksi pulssisi nousee ja lihaksesi jännittyvät. Kyse on selviytymisestä. Taistele tai pakene -reaktio toimii myös vähäisissä tilanteissa. Jos esimerkiksi jokin menee pieleen töissä, on normaalia, että ryhdymme torjumaan vahinkoja. Mielesi keskittyy ongelman korjaamiseen ja ”selviytymiseen” ongelmasta.

Stressi vahvistaa immuunijärjestelmää

”Taistele tai pakene” -tila herättää myös immuunijärjestelmääsi. Se valmistelee sitä taisteluun ja laittaa solut varuilleen. Ajattele sitä ikään kuin immuniteetin harjoitteluna. Mitä enemmän se joutuu kohtaamaan, sitä paremmin se selviytyy. Kun todellinen ongelma tulee vastaan, kehosi on valmis taistelemaan. Mutta jos stressi kasaantuu, se voi toimia sinua vastaan. Krooninen stressi tukahduttaa immuunijärjestelmääsi ja lisää sairastumis- ja infektioriskiä. Stressin aiheuttama unettomuus (unen saamattomuus) ei myöskään auta.

Stressi edistää motivaatiota

Motivaatiota ruokkivat monet asiat: intohimo, uteliaisuus… ja stressi. Se riittää potkaisemaan jotkut ihmiset täyteen vauhtiin. Kun esimerkiksi jahtaat määräaikaa, stressi tekee sinusta tuottavan. Mikään ei ole sen parempaa kuin vilkaista kellonaikaa ja huomata, että se on jo lähellä. Se saa pallon liikkeelle.

Kukaan ei ole sataprosenttisesti vapaa stressistä. Pieninä annoksina se kuitenkin edistää tasapainoista elämäntapaa. Älä pelkää tuntea oloasi kireäksi silloin tällöin. Hyväksy se ja opi tilanteesta. Pyri välttämään kroonista stressiä. Näin puolestaan suojelet kehoasi ja aivojasi.