Stressi voi itse asiassa olla hyvä ja hyödyllinen sinulle

Stressi on useimmille meistä nykyään paha sana. Mutta jääkö meiltä huomaamatta isompi kuva? Onko stressissä myös hyviä asioita? Nopea vastaus on selvä kyllä! Kun osaat valjastaa stressin hyödyksesi, se voi motivoida sinua olemaan tuottavampi – aiheuttamatta haitallisia terveysvaikutuksia.

Seuraavassa kerrotaan, milloin stressi voi itse asiassa tehdä sinulle hyvää.

Mitä ovat positiiviset stressitekijät?

Kaikki stressi ei kuitenkaan ole pahasta. Stressiä on kahdenlaisia niiden positiivisten tai negatiivisten vaikutusten suhteen – eustressi ja distressi. Stressin vähemmän miellyttävä muoto voi ilmetä akuuttina stressinä. Se aiheuttaa ahdistuneisuutta tai ärtyneisyyttä ja jopa masennusta. Se voi johtaa jopa muun muassa lihaskipuihin, ruoansulatusongelmiin, kohonneeseen verenpaineeseen, migreenipäänsärkyyn, hengenahdistukseen ja rintakipuihin. Vielä pahempaa on se, että kun stressi muuttuu rutiiniksi tai myllerrykseksi ja on säännöllinen piirre elämässäsi, se vaatii veronsa. Tätä stressiä, jota kutsutaan krooniseksi stressiksi, kannattaa yrittää hoitaa mahdollisimman pian. Hoitamattomana se voi lietsoa itsetuhoisuutta tai väkivaltaisuutta tai aiheuttaa aivohalvauksia ja sydänkohtauksia.

Vaikka voisit pärjätä ilman stressiä, eustressi voi itse asiassa olla positiivinen kokemus. Sitä voisi kutsua ”hyväksi stressiksi”. Se on sellaista, joka kannustaa sinua ponnistelemaan käsillä olevan tehtävän suorittamiseksi. Se on stressiä, joka ruokkii sinua, haastaa sinua, motivoi sinua ja jopa auttaa sinua olemaan tuottavampi. Monet ihmiset jopa kukoistavat tällaisesta stressistä.

Kun sinulla on vain lyhytaikainen kokemus akuutista stressistä, se ei ole pelkästään huono asia. Saatat tuntea stressistä riemua tai ”ryntäystä”. Kuvittele itsesi harrastamassa jonkinlaista seikkailu-urheilua – tuo kokemasi kiire johtuu stressireaktiosta ja voi olla positiivinen kokemus, jos stressi on lyhytaikaista. Se jättää monille ihmisille tunteen ”elävämmästä”.

Positiiviset reaktiot stressiin

Kehosi käy läpi joitakin fysiologisia muutoksia, kun altistut stressitilanteille. Ja vaikka se tuntuukin oudolta, jotkut näistä ovat itse asiassa hyväksi sinulle.

Vahvistaa vireystilaa

Kun koet stressiä, kehosi saa adrenaliinipiikin, joka auttaa tekemään sinusta valppaamman. Stressin laukaisema taistele tai pakene -reaktio aiheuttaa adrenaliinin eli adrenaliinin vapautumisen. Kun ylimääräinen adrenaliini sykkii kehossasi, sydämesi lyö nopeammin ja verenkierto sydämeen, elintärkeisiin elimiin ja lihaksiin lisääntyy. Keuhkosi pystyvät laajentamaan kapasiteettiaan avaamalla pienempiä hengitysteitä, kun hengität nopeammin. Tämä mahdollistaa aivojen lisääntyneen hapensaannin, mikä tekee sinusta valppaamman ja auttaa sinua keskittymään paremmin. Jopa kuulosi, näköaistisi ja tietoisuutesi paranevat.

Opi selviytymismekanismeja tulevia haasteita varten

Stressi on myös erinomainen oppimiskokemus kehollesi. Elimistösi harjaantuu käsittelemään kokemusta ja ”kytkemään” itsensä uudelleen stressikokemusta seuraavien tuntien aikana. Tämä auttaa sinua saamaan kokemuksesta tietoa ja valmistaa sinua paremmin selviytymään siitä tulevaisuudessa. Siksi sinun tulisi nähdä haasteet positiivisina oppimiskokemuksina, vaikka ne eivät ehkä tuntuisikaan kovin hyvältä silloin, kun olet pahimmillaan. Psykologeilla on sille jopa oma nimensä – ”stressirokotus” – sillä aivan kuten rokotus, joka auttaa immuunijärjestelmääsi valmistautumaan paremmin mahdolliseen tulevaan altistumiseen tautia aiheuttavalle virukselle tai bakteerille, stressi itsessään voi suojella sinua tulevan stressin aiheuttamilta haitoilta!

Tehostaa tuottavuutta

Positiivisesti käytettynä stressi saa sinut tekemään enemmän kuin normaalisti tekisit, mikä tekee sinusta tuottavamman. Juuri siksi jotkut ihmiset sanovat, että stressi työpaikalla saa heidät olemaan tehokkaampia ja tekemään parempia töitä. Itse asiassa, kun olet stressin alla, aivosi itse asiassa hyödyntävät normaalia enemmän kykyjä, joita niillä on. Se terävöittää älykkyyttäsi, tietoisuuttasi ja muistiasi prosessin aikana, ja kaikki tämä auttaa myös lisäämään tuottavuutta. Tämä voi selittää, miksi tiimi pystyy silti tuottamaan tuloksia, kun tiukka määräaika on tiukassa, ja ylittää usein sekä omat että muiden odotukset.

Vähentää soluvaurioita

Saatat jopa pystyä vähentämään elimistön vaurioita solutasolla, kun koet lyhyitä stressipyrähdyksiä. Tärkeintä on, että stressin on oltava lyhyitä eikä kroonista. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että kun koehenkilöt joutuivat pitämään puheen vaikean tuomariston edessä, naisilla, jotka olivat yleensä rentoja mutta kokivat kohtalaista stressiä tehtävän aikana, oli itse asiassa vähemmän soluvaurioita kuin niillä, jotka eivät kokeneet lainkaan stressiä! Tämä sai tutkijat päättelemään, että lyhyet ”eustressin” jaksot voisivat mahdollisesti jopa suojella terveyttä ja vähentää solutasolla esiintyviä hapettumisvaurioita joissakin tapauksissa.

Parantaa ajokykyä ja motivaatiota

Stressi voi olla myös loistava motivaattori. Se on suuri voima, joka ajaa sinua tekemään kovemmin töitä ja tekemään parhaasi vastoin kaikkia odotuksia. Ja on niitäkin, jotka löytävät haasteesta paljon motivaatiota ja pitävät stressiä itse asiassa hyvin myönteisenä asiana elämässään. Se on se, mikä saa työn tehtyä!

Saat elämän tuntumaan merkityksellisemmältä

Jotkut ihmiset saattavat myös kokea, että heidän elämänsä on mielekkäämpää heidän kokemansa stressin seurauksena. Tutkijat ovat huomanneet, että suurempi stressi ja ahdistuneisuus näyttävät olevan tiiviisti yhteydessä siihen, että yksilöt kokevat elämänsä merkityksellisemmäksi.

Miten tehdä stressistä positiivista

Vastaus suureen osaan ongelmista näyttää piilevän siinä, miten reagoit stressiin. Usein elämän stressitekijät ovat hallinnanvaraisuutemme ulkopuolella, joten emme välttämättä aina pysty poistamaan niitä. Jos näin on, oikean lähestymistavan ja asenteen kehittäminen voi tehdä kaiken eron. Se voi kuitenkin joskus olla helpommin sanottu kuin tehty. Siinä tapauksessa voi olla parasta opetella oikeita selviytymismekanismeja, jotka voivat auttaa parantamaan stressinsietokykyäsi ajan mittaan. Tässä on muutamia asioita, joita voit kokeilla:

Kokeile rentoutumistekniikoita

Yksi tapa hallita stressiä on laukaista kehossasi halutessasi rentoutumisreaktio. Poimi tekniikoita joogasta, meditaatiosta, visualisointimenetelmistä, tai chi:stä, syvähengityksestä tai jopa toistuvasta rukouksesta tai laulusta. Rentoutustekniikat voivat auttaa lievittämään lihasjännitystä, päänsärkyä ja hyperventilaatiota – joitakin stressin haitallisia sivuvaikutuksia.

Liikunta

Jo pelkkä kävely puistossa tai treeni- tai tanssikurssi voi auttaa rauhoittamaan mieltäsi ja antaa elimistöllesi endorfiinien aiheuttaman hyvän olon hormonipotkun! Tutkimuksissa on havaittu, että fyysisesti aktiivisilla ihmisillä on enemmän positiivisia miellyttäviä aktivoivia tunteita – täydellinen vastapaino stressille.

Rakenna tukijärjestelmiä

Älä aliarvioi hyvän tukijärjestelmän arvoa. Olipa kyseessä työtoveri, ystävä tai perheenjäsen, jonkun kanssa puhuminen voi usein lievittää stressiä. Emotionaalisen tuen on todettu auttavan akuutin ja kroonisen stressin aikana.

Ole realistinen sen suhteen, mitä voit hallita

Kaikkea ei voi hallita. Kun hyväksyt tämän todellisuuden, saatat huomata, että stressi on hallittavissa, ja opit tekemään parhaasi rajoitusten puitteissa. Joillekin täydellisyyden tavoittelu tekee stressistä niin kielteisen kokemuksen. Tiedä, että et voi onnistua tekemään kaikkea täydellisesti ja että jotkut ongelmat eivät ole hallinnassasi. Tämä auttaa sinua myös keskittymään asioihin, joita voit hallita, ja muuttaa sen positiiviseksi stressitekijäksi, jota voit hallita.