Raskauden aikaisen unohduksen syyt ja sen ratkaisut
Vauva-aivot vai äidin aivot. Momnesia. Niin omituiselta ja hieman hassulta kuin nämä termit kuulostavatkin, monille odottaville äideille (ja myös monille vastavalmistuneille äideille), jotka kokevat mystistä muistinmenetystä raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen, tämä on aidosti turhauttava ja huolestuttava kokemus. Onko raskauden aikainen muistamattomuus siis itsestäänselvyys vai onko se eräänlaista venäläistä rulettia, jota jotkut kokevat sattumanvaraisesti? Ilmiö herättää monia muita kysymyksiä. Miksi sitä tapahtuu? Ja mitä voi tehdä selviytyäkseen siitä?
Onko ”vauva-aivot” edes olemassa?
Vaikka anekdoottista näyttöä on paljon, lääketieteellinen tiede yrittää yhä selvittää laajalti raportoitua raskauteen liittyvää unohdusilmiötä. Se alkoi 1960-luvulla tehdyistä tutkimuksista, joissa raportoitiin raskaana olevien naisten huonosta lähimuistista, hajamielisyydestä ja keskittymiskyvyn puutteesta. Sen jälkeen tehtiin useita tutkimuksia. Eräässä tutkimuksessa kaksi kolmasosaa osallistujista ilmoitti kokeneensa yhtä tai useampaa seuraavista: lyhytaikaisen muistin heikkeneminen, unohdus ja keskittymiskyvyttömyys. Mielenkiintoista oli, että naiset, jotka olivat naimisissa tai joilla oli kumppani, jotka olivat iäkkäämpiä tai joilla oli hyvä koulutustaso, raportoivat enemmän näistä muutoksista. Toisessa tehdyssä tutkimuksessa suurin osa vapaaehtoisista raskaana olevista naisista ilmoitti muistinsa heikentyneen. Eräässä tutkimuksessa tutkittiin raskauteen liittyvää muistin heikkenemistä kolmessa naisryhmässä – ensimmäistä kertaa raskaana olevilla, tuoreilla äideillä ja kolmannessa ryhmässä, joka ei ollut koskaan ollut raskaana. Joitakin heidän havaintojaan olivat:
- Raskaana olevilla naisilla oli jonkinasteista muistihäiriötä.
- Useat toisen ryhmän naisista kokivat muistamattomuutta vielä synnytyksen jälkeisinä kuukausina.
- Kahden ensimmäisen ryhmän naiset saivat huomattavasti huonommat pisteet lyhyen aikavälin muistia koskevissa testeissä.
Viimeksi mainittu havainto saa vahvistusta toisesta tuoreesta tutkimuksesta, jossa analysoitiin 17 vuoden aikana aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Tässä tutkimuksessa todettiin, että raskaus ei vaikuttanut kaikkiin muistin osa-alueisiin. Analyysin mukaan raskaana olevilla naisilla oli pikemminkin tyypillistä unohtelua silloin, kun tehtävät olivat vaikeita tai suhteellisen tuntemattomia (esimerkiksi äskettäin muistetun puhelinnumeron unohtaminen).
Todennäköiset syyt unohduksiin raskauden aikana
Raskauden aikaisiin muistihäiriöihin voi olla useita syitä.
Keholliset muutokset, väsymys, univaje: Eräässä tutkimuksessa raskaana olevat vapaaehtoiset kertoivat nukahtamisvaikeuksista. Tutkimuksen mukaan on mahdollista, että tämä muutos heidän rutiineissaan – ja ehkä siitä johtuva väsymys – saattoi saada naiset tuntemaan, että he unohtivat asioita valveillaoloaikana.
Hormonaaliset muutokset: Raskauden aikana naisen keho käy läpi valtavia, hormonien aiheuttamia muutoksia valmistautuakseen äitiyteen. On ajateltu, että nämä muutokset voivat aiheuttaa väliaikaista muistitoimintojen heikkenemistä.
Kulttuuriset odotukset: Voisiko kulttuurilla olla merkitystä raskauden aikaiseen muistamattomuuteen? Vaikka tieteelliset testit viittaavat kognitiivisten toimintojen jonkinasteiseen mutta ei merkittävään heikkenemiseen, on mahdollista, että raskaana olevan naisen ympärillä vallitsee sosiaalinen odotus unohduksesta – ja hän uskoo siihen!
Emotionaalinen myllerrys: Naisen ensimmäinen raskaus on tunteiden sekamelska, joka ulottuu jännityksestä ja ilosta huoleen ja masennukseen. Tutkimukset osoittavat, että nämä äärimmäiset tunnevaihtelut ensimmäisessä raskaudessa voivat vaikuttaa muistin toimintaan. Onneksi on olemassa viitteitä siitä, että naiset, joilla on toistuva raskaus, kokevat paljon vähemmän ahdistusta, eikä heillä näin ollen näytä olevan samanlaista muistisairautta kuin ensisynnyttäjillä.
Kaikki ei kuitenkaan ole mustavalkoista. Hämmentävää kyllä, muut tutkimukset kumoavat monet näistä havainnoista. Joidenkin näiden tutkimusten, joissa osallistujat ”raportoivat” ongelmistaan, objektiivisuus on myös kyseenalaistettu, ja jotkut tutkijat ovat todenneet, että väitetyn muistinmenetyksen taustalla saattaa olla sellaisia tekijöitä kuin univaje tai huono mieliala, ahdistus tai jopa masennus. Eräässä tutkimuksessa todettiin jopa, että muistamattomuutta esiintyy vain raskauden viimeisellä kolmanneksella, mutta sitä ei voida katsoa johtuvan mielialan vaihteluista, unen menetyksestä tai muista kehon muutoksista raskauden aikana!
Lopputulos on se, että vaikka jopa tutkijoidenkin on vaikea sivuuttaa laajalle levinnyttä anekdoottista näyttöä raskaudenaikaisesta muistamattomuudesta, tämän mystisen ilmiön syitä ei ole niin helppo selvittää – ja jopa tiukat tutkimukset tuottavat ristiriitaisia tuloksia.
Raskauden aikaisen unohduksen hallinta
Samalla kun lääketiede arvuuttelevat ”vauva-aivot” olemassaoloa, mitä raskaana olevan – ja unohduksiin taipuvaisen – naisen pitäisi tehdä? Muutama järkevä toimenpide auttaa vaikeiden aikojen yli:
Vältä monitehtäväisyyttä. Jos esimerkiksi yrität muistaa suhteellisen uutta puhelinnumeroa, lopeta kaikki muu tekemisesi. Yritä visualisoida itsesi soittamassa kyseisen henkilön numeroon. Itsesi rajoittaminen yhteen tehtävään ja sen rauhoittava vaikutus voi auttaa.
Järjestä tilasi. Pidä tärkeät tavarat, kuten avaimet tai kansiot, aina yhdessä paikassa sen sijaan, että jättäisit ne minne tahansa sopivasti.
Pidä päiväkirjaa. Kirjoita tärkeät tehtävät päivämääräkohtaisesti ylös sillä hetkellä, kun ne tulevat mieleesi. Jos olet vitkastelija, nyt on aika muuttaa!
Laita prioriteetit kuntoon. Tämä on ehkä se viesti, jonka kehosi – ja aivosi – lähettävät. Vähennä siis epäolennaisia tehtäviä ja keskity olennaiseen.
Pysy levänneenä. Kuten kuka tahansa voi myöntää, univaje, vaikka ei olisikaan raskaana, voi johtaa ajoittaiseen unettomuuteen. Jos hemmottelet itseäsi useilla ylimääräisillä nokosilla, tunnet itsesi virkeäksi, valppaaksi ja vähemmän ahdistuneeksi, mikä kaikki voi estää muistin heikkenemistä.
Ravitse aivojasi. Oikeat elintarvikkeet voivat auttaa parantamaan muistia. Vältä runsasrasvaisia ruokia, sillä ne nostavat kolesterolitasoja, jotka puolestaan vähentävät aivojen hapensaantia. Syö sen sijaan ruokia, jotka ravitsevat aivo- ja hermotoimintoja. Ruskea riisi, soija, linssit ja vähintään viisi annosta hedelmiä ja vihanneksia ovat joitakin elintarvikkeita, jotka sinun on sisällytettävä ruokavalioosi. Rosmariini, jota kutsutaan usein ”muistamisen yrtiksi”, on helppo lisä ruoanlaittoon. Lesitiini (jota on soijapavuissa ja vehnänalkioissa) ja kasviestrogeeni (siemenistä ja pähkinöistä) voivat myös auttaa muistitoimintoja.
Meditoi. Meditaatio on helppoa ja ilmaista! Vaikka sen rauhoittava vaikutus on laajalti tunnettu, on myös viitteitä sen hyödyllisistä vaikutuksista kognitiivisiin toimintoihin ja muistin heikkenemiseen. Mindfulness-meditaatio on esimerkiksi lempeä harjoitus, jossa opit keskittymään nykyhetkeen ja vapautumaan stressaavista menneisyyden ja tulevaisuuden ajatuksista.
Voit myös kokeilla musiikkipohjaista meditaatiota. Varaa itsellesi sellainen kellonaika, jolloin olet todennäköisesti rauhassa. Istu mukavasti ja rauhoita ajatuksesi. Sulje silmäsi, kun kuuntelet lauluja tai instrumentaalimusiikkia. Tämäkin on meditaatiomuoto, joka auttaa rauhoittumaan, vähentämään henkistä hinkua ja hillitsemään mahdollista väsymystä.
Myös raskauden jälkeen, kun olet lakkaamatta kiireinen vauvasi hoidossa, unohdus on melko itsestäänselvyys eikä syytä huoleen, kuten vanhemmat äidit neuvovat. Jos kuitenkin tunnet itsesi jatkuvasti ahdistuneeksi tai masentuneeksi, keskustele lääkärisi kanssa.
