Psykiatrien kysymykset kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnosoimiseksi

Vaikka mielenterveyssairaudet, kuten masennus ja ahdistuneisuus, tunnetaan ja ymmärretään melko hyvin, muut sairaudet, kuten skitsofrenia ja pakko-oireinen häiriö, eivät saa samanlaista huomiota, ja ne ymmärretään hyvin väärin. Yksi tällainen häiriö on kaksisuuntainen mielialahäiriö, joka voi olla varsin heikentävä ja johon liittyy runsaasti oireita, jotka vaikuttavat kaikkiin elämän osa-alueisiin.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö koostuu sekä masennusjaksoista, jotka voivat olla vakavia, että maanisista jaksoista, jolloin henkilö voi käyttäytyä arvaamattomasti, riskialttiisti ja olla jopa euforinen. Nämä maaniset tai hypomaaniset jaksot voivat kestää parista viikosta pariin kuukauteen, ja niitä seuraavat taas masennusjaksot.

Sattumoisin suuri osa kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista henkilöistä saa väärän diagnoosin, koska he hakeutuvat hoitoon, kun heillä on masennusjakso, ja heille diagnosoidaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön sijasta masennus. Oikean lääkärin kanssa se voidaan kuitenkin diagnosoida oikein näiden kysymysten avulla.

Kohonnut mieliala jatkuvasti päivien ajan

On eroa sen välillä, että henkilö tuntee olonsa tavallista paremmaksi masennusjakson jälkeen, ja sen välillä, että on kyse jostain paljon enemmästä. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat tuntevat joskus jopa euforian tilaa, mikä on yleistä maanisen jakson aikana. Voidaan esittää kysymyksiä kuten ”Onko olosi ollut liian hyvä viime päivinä?” tai ”Onko sinusta tuntunut siltä, että mielialasi on ollut koholla viime päivinä ilman mitään syytä?”.

Potilaat voivat myös muuttua nopeasti itsevarmasta ja energisestä kiihtyneeksi ja reaktiiviseksi. Lääkäreiden on selvitettävä, johtuiko masennusjakson jälkeinen hyvä päivä tilannekohtaisista olosuhteista, kuten uuden työpaikan löytämisestä, vai maanisesta jaksosta, ja tämä kysymys voi johdattaa heidät siihen.

Vähemmän unta mutta myös vähemmän väsymystä

”Vaikka nukuit vähemmän, huomasitko, ettet tuntenut oloasi oikeastaan uupuneeksi?” Muutokset unirytmissä ovat merkittävä tekijä, joka vaikuttaa maniaan, ja henkilö saattaa nukkua vain muutaman tunnin, mutta tuntee itsensä energiseksi ja virkeäksi. Nämä muutokset voivat olla ensimmäinen merkki siitä, että maaninen jakso on alkamassa. Näin ollen on tärkeää ymmärtää, miten henkilö nukkuu, koska muutokset vaikuttavat lopulta osaltaan masennusjakson jälkeiseen merkittävään mielialan muutokseen.

Paljon ideoita tai nopeutuneet aivot

Sellaiset kysymykset kuin ”Tuntuiko sinusta hyvän mielen jakson aikana siltä, että sinulla oli paljon ideoita ja aivosi tuntuivat nopeutuneilta?” voivat auttaa. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien potilaiden on vaikea pysyä kärryillä mielessään pyörivien ajatusten määrästä, ja he saattavat olla täysin tietämättömiä siitä, miten paljon heidän päänsä sisällä tapahtuu kesken maanisen jakson.

Hypomaanisessa jaksossa ajatukset saattavat tuntua pikemminkin teräviltä ja selkeiltä kuin nopeilta, mutta se viittaa silti kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Kummassakin tapauksessa lääkärin pitäisi pystyä ymmärtämään, että potilaiden tavassa käsitellä tai ajatella ajatuksia on tapahtunut muutos ja miten se vaikuttaa heidän aivoihinsa.

Lisää puhumista

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat puhuvat hyvin nopeasti ja heillä on taipumus hypätä ajatuksesta toiseen hyvin usein. Potilaan hoitajille esitetään kysymyksiä, kuten ”Onko vaikea seurata, mitä he tarkoittavat sanoa?” tai ”Puhuvatko he kuin kilometrin tuntivauhdilla?”, jotta he saisivat paremman käsityksen potilaan käyttäytymisestä. Toinen tärkeä kaksisuuntaisen mielialahäiriön piirre on oivalluksen puute, mikä tarkoittaa, että potilaalla ei ole mitään käsitystä tästä käyttäytymisen muutoksesta ja hän jatkaa sitä ikään kuin se olisi normaalia.

Enemmän riskejä

Maaninen jakso tekee henkilöstä impulsiivisemman, joten hän on alttiimpi ottamaan riskejä. Lääkärin on ymmärrettävä, onko henkilö vain näyttelemässä itseään vai poikkeaako tämä käyttäytyminen jyrkästi hänen normaalista käytöksestään. Sekä potilaalle että hoitajille esitetään kysymyksiä, kuten ”Oletko tehnyt asioita, joita pitäisit riskialttiina”. Maaniset jaksot ovat paljon hypomaanista jaksoa riskialttiimpia, ja potilaat ajavat ja käyttävät rahaa holtittomasti ja osallistuvat jopa vaarallisiin seksikohtaamisiin. Riskinottoon kuuluu kuitenkin myös liiallinen käyttäytyminen, jota ei voida hallita, kuten liiallinen shoppailu.

Nousu siinä, miten positiivisesti tunnet itsesi positiivisesti

Maaniseen tai hypomaaniseen jaksoon liittyy kohonnut mieliala, joka voi nostaa henkilön itseluottamusta, itsetuntoa ja optimismia huomattavasti normaalia korkeammalle. Potilas voi esimerkiksi kertoa lääkärille, että hänestä tuntuu, että hän pärjää työssään hyvin, ja koska hänellä on niin hyvä olo, hän haluaa lopettaa nyt ja aloittaa sen liikeyrityksen, jota hän on suunnitellut vuosia ilman konkreettista suunnitelmaa. Voidaan esittää kysymyksiä, kuten ”Oletko tuntenut itsesi viime aikoina älykkäämmäksi, menestyneemmäksi tai viehättävämmäksi?”.

Perhehistoria

Perhehistoria voi olla erittäin hyödyllinen, kun yritetään diagnosoida kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Riski sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön kasvaa merkittävästi niillä, joilla on sairautta sairastavia läheisiä perheenjäseniä, kuten vanhempi tai sisarus. Lisäksi näiden kysymysten esittäminen sekä potilaalle että perheenjäsenelle voi toimia hyvin, sillä usein potilas ei täysin ymmärrä, mistä on kyse, eikä aina pysty vastaamaan kysymyksiin täysin ja totuudenmukaisesti.