Myytit stressistä, joihin sinun on lakattava uskomasta

Stressi on elimistön luonnollinen mekanismi, joka käynnistää ”taistele tai pakene” -reaktion pelon edessä. Se on myös osoittautunut yhdeksi nykypäivän suurimmista terveysriskeistä.

Jatkuva stressi voi tuhota terveyden pitkällä aikavälillä, ja siksi stressiä ei pidä jättää huomiotta. Toisaalta stressistä on olemassa tiettyjä myyttejä, jotka on kumottava.

Väärät käsitykset stressistä

Stressi on normaali kehon prosessi

Tiedät, että stressi on elimistön luonnollinen reaktio pelkoon. Kun keho kohtaa pelkoärsykkeen, se reagoi joko taistelemalla selviytyäkseen tai pakenemalla stressin aiheuttajaa. Usein jätät stressin huomiotta merkityksettömänä. Tämä ei välttämättä ole oikea tulkinta. Kun altistut pitkään stressitekijöille, joudut sopeutumis- tai vastustusvaiheeseen, ja loppuvaiheessa uuvut. Itsearvioinnilla voit selvittää, mitä todella haluat, ja työskennellä vain näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Itsehallinta ja tehokas suunnittelu voivat auttaa välttämään stressitekijöitä ensikädessä. Jos stressitekijät ovat jatkuvia, voit ryhtyä varotoimiin sopeutuaksesi ympäristöön ennen kuin kohtaat ne.

Stressi on motivaattori tavoitteiden saavuttamiseen

Kun valitat esimiehellesi työmäärään liittyvästä stressistä, kuulet usein vastauksen, jossa hän pyytää sinua suhtautumaan asiaan myönteisesti ja työskentelemään sen sijaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä on vakava myytti, joka neuvoo sinua sukeltamaan samaan työhön, joka aiheuttaa sinulle epämukavuutta. Optimaalinen suorituskyky voi syntyä vain muuttamalla stressitekijät luoviksi motivaattoreiksi. Jos organisaatiossasi on esimerkiksi työntekijä, joka kamppailee stressiongelmien kanssa, on ratkaisevan tärkeää, että autat häntä kehittämään yksilöllisiä selviytymistaitojaan ja vähentämään liiallista stressiä itse työpaikalla. Työnantajasi saattaa katsoa, että menetät henkisen terävyytesi ja tehokkuutesi, jos työsi on liian pehmeää. Korkeat odotukset ja epärealistiset määräajat voivat aiheuttaa ongelmia, ja jos niitä ei oteta huomioon, ne voivat kasaantua sisimpääsi. Jotta tehokkuus säilyisi, stressiä pitäisi hallita eikä sitä saisi sivuuttaa.

Stressi on parantumaton sairaus

Stressin merkitystä terveysongelmiin ei voi sivuuttaa, mutta samalla se ei ole vakava sairaus, johon ei ole parannuskeinoa. Stressiä, kuten mitä tahansa muutakin sairautta, voidaan käsitellä ja hallita. Sitä voidaan vähentää meditaation ja hengitysharjoitusten kaltaisilla tekniikoilla, positiivisella elämänasenteella ja tasapainoisella elämäntavalla. Sosiaalinen kanssakäyminen ja vilpitön tuki osoittautuvat hyödyllisiksi stressitasoillesi. Yksilölliset stressinhallintasuunnitelmat on laadittava erityistarpeisiin, joihin kuuluu stressin lähteiden poistaminen.

Stressi ja masennus ovat sama asia

Koska näissä kahdessa tilassa on samat oireet, stressi ja masennus sekoitetaan helposti keskenään. Mikä ei tietenkään ole totta. Kun stressi ylittää hallitsemiskykysi, sinusta tulee avuton, ja siitä voi seurata masennus. Päinvastoin, kaikki stressaavat elämäntapahtumat eivät merkittävästi ennusta myöhempää masennusta.

Stressin ja masennuksen ero riippuu siitä, millaista painetta se aiheuttaa. Stressi voi vaikuttaa jokapäiväiseen elämääsi, mutta masennus on sairaus, joka vaikuttaa negatiivisesti päättelykykyyn ja henkiseen vakauteen ja joka vaatii lääketieteellisiä toimenpiteitä. Masennusta eivät laukaise tietyt stressitekijät, ja voit tuntea olosi alakuloiseksi aivan turhaan. Stressinhallinta varhaisessa vaiheessa on hyödyllistä, jotta vältytään myöhemmältä masennukselta.

Ei oireita tarkoittaa ei stressiä

Jos sinulla ei ole stressin oireita, se tarkoittaa, ettei sinulla ole stressiä. Tämä on myytti. Stressiin liittyviä oireita esiintyy kaikkina huonoina päivinä, eivätkä kaikki oireet voi liittyä stressiin. Osa oireista, kuten viha tai keskittymiskyvyttömyys, voi johtua päivän aikana koetusta liiallisesta väsymyksestä. Sinulla on vaikeuksia tunnistaa oireita riippuen yksilöllisistä vahvuuksistasi ja heikkouksistasi.

Saatat kokea fyysisiä tai käytösoireita, joista jälkimmäinen voi olla ilmeinen muille, kun taas edellinen on ilmeinen itsellesi. Tietoisuus stressistäsi ja sen hallinnasta voi auttaa vähentämään omaa stressiäsi ja saada muut tiedostamaan kokemansa stressin. Rukous ja meditaatio voivat auttaa sinua säilyttämään sisäisen rauhan. Meditaatioharjoitukset mindfulnessiin voivat vähentää stressiä ja oireita, jos sinulla on niitä.

Lyhyesti sanottuna stressi ei ole vakava sairaus. Sitä voidaan käsitellä suunnitelluilla yksilöllisillä stressinhallintatekniikoilla ja olemalla empaattinen toisiamme kohtaan. Sosiaalinen tuki ja positiivinen elämänasenne voivat auttaa parantumaan ja välttämään stressitekijöitä. Kun siis seuraavan kerran joku puhuu sinulle stressistä elämässään, lainaa korvaa ja kuuntele. Pelkkä kuunteleminen voi tehdä ihmeitä heidän fyysiselle ja henkiselle terveydelleen.