Mitkä ovat masennuksen vaikutukset aivoihin

Masennus on mielenterveysongelma, joka vaikuttaa miljooniin ihmisiin maailmanlaajuisesti. Sen lisäksi, että se ajaa ihmisen synkkään ja masentuneeseen mielentilaan, se myös vaurioittaa aivoja pysyvästi. Se muuttaa aivojen fyysistä muotoa, minkä seurauksena käyttäytymisessä ja kognitiossa tapahtuu suuria muutoksia. Masennus vaikuttaa ensisijaisesti kolmeen aivojen alueeseen, jotka ohjaavat muistia ja keskittymistä. Lähes 20 prosenttia masennuspotilaista ei koskaan toivu täysin. Aivovauriot syntyvät pikemminkin jatkuvan masennuksen seurauksena kuin sille altistavana tekijänä. Masennus vaikuttaa aivojen hippokampukseen, amygdalaan ja prefrontaaliseen aivokuoreen. Seuraavassa on lueteltu masennuksen vaikutuksia aivoihin.

Hippokampus

Hippokampus on elintärkeä elin, joka sijaitsee pamahtaen keskellä aivoja, ja se luo nopeasti uusia yhteyksiä solujen välille. Se varastoi muistoja ja säätelee kortisoli-nimisen hormonin tuotantoa. Keho vapauttaa kortisolia masennuksen sekä fyysisen ja henkisen stressin aikana. Stressaavat tapahtumat tai elimistön kemiallinen epätasapaino voivat aiheuttaa liiallisen kortisolin määrän, mikä vaikeuttaa tilannetta entisestään. Liiallinen kortisolitaso elimistössä on yhteydessä lihavuuteen, joka aiheuttaa lukuisia sairauksia. Terveissä aivoissa neuroneja (aivosoluja) tuotetaan koko aikuisiän ajan hippokampuksessa. Mutta vakavaa masennushäiriötä sairastavilla henkilöillä pitkäaikainen altistuminen kohonneelle kortisolitasolle vähentää uusien neuronien tuotantoa ja saa hippokampuksen neuronit kutistumaan.

Kansainvälinen tutkijaryhmä havaitsi aivojen magneettikuvaustulosten avulla, joihin osallistui lähes 9000 ihmistä eri puolilta maailmaa, että toistuvista masennusjaksoista kärsivillä ihmisillä oli myös pienempi hippokampus.

Vakavan masennuksen ja hippokampuksen välinen suhde on myrkyllinen. Menneen masennuksen kesto heikentää muistin suorituskykyä, mikä viittaa masennuksen ja kognition väliseen myrkylliseen yhteyteen. Tämä edellyttää, että masennusongelmaan puututaan kiireellisesti kansanterveyden kannalta.

Amygdala

Amygdala vastaa tunnereaktioista, kuten mielihyvästä ja pelosta. Vakavaa masennushäiriötä sairastavilla ihmisillä amygdala suurenee ja aktivoituu, koska he altistuvat jatkuvasti korkeille kortisolitasoille. Suurentunut ja hyperaktiivinen amygdala yhdistettynä aivojen muiden osien epänormaaliin aktiivisuuteen johtaa uni- ja toimintakyvyn häiriöihin. Se saa myös elimistön vapauttamaan epäsäännöllisiä määriä hormoneja ja muita kemikaaleja elimistöön, mikä aiheuttaa lisää komplikaatioita.

Prefrontaalinen aivokuori

Prefrontaalinen aivokuori sijaitsee aivan otsalohkon etuosassa. Se on vastuussa monista monimutkaisista käyttäytymistavoista, tunteiden säätelystä, päätöksenteosta, suunnittelusta, muistinmuodostuksesta ja vaikuttaa suuresti persoonallisuuden kehitykseen. Liiallinen kortisolituotanto saa prefrontaalisen aivokuoren kutistumaan.

Otsalohko on paljon suurempi kuin hippokampus. Tutkimuksessa, jossa havaittiin molempien alueiden kutistumista, pääteltiin, että otsalohko kokee samat muutokset kuin hippokampus. Otsalohkot osallistuvat myös suoraan tunnereaktioiden hallintaan ja huomion keskittämiseen. Otsalohkojen kutistuminen on yhtä kriittistä kuin hippokampuksen kutistuminen.

Voiko kortisoli olla syyllinen?

Tutkijat myöntävät, että korkeilla kortisolitasoilla on ratkaiseva rooli aivojen fyysisen rakenteen ja kemiallisten toimintojen muuttamisessa, mikä laukaisee masennushäiriön puhkeamisen. Normaalioloissa kortisolitasot ovat korkeimmillaan päivällä ja laskevat yöllä. Vakavaa masennushäiriötä sairastavilla kortisolitasot ovat aina koholla, myös öisin.

Voiko meditaatio auttaa?

Meditaatio on tehokas menetelmä masennuksen voittamiseen ja auttaa aivoja toipumaan masennuksen aiheuttamista vaurioista. Tutkimukset ovat osoittaneet, että meditaatio voi itse asiassa lisätä aivojen tiheyttä.