Miten paniikkikohtaukset ilmenevät ja niiden oireet

Perhosia vatsassa ennen haastattelua, sydämen tykytys ja käsien hyytyminen ennen tenttiä tai tärkeää esitystä – me kaikki tiedämme, miltä pelko ja ahdistus tuntuvat. Ja on täysin normaalia tuntea näin. Nämä fysiologiset muutokset ovat osa kehomme taistelu- tai pakoreaktiota, ja ne auttavat meitä reagoimaan johonkin vaaraan, uhkaan tai haastavaan tilanteeseen. Paniikkikohtaus on kuitenkin eri asia.

Paniikkikohtauksen aikana sinua tulvii ylivoimainen pelon aalto, joka on voimakkuudeltaan heikentävä ja lamaannuttava. Paniikkikohtaukselle on ominaista myös se, että se voi iskeä yllättäen, yllättäen. Kohtaukseen ei välttämättä ole mitään selvää syytä – se voi ilmetä jopa nukkuessasi. Joillekin ihmisille kehittyy paniikkihäiriöksi kutsuttu tila, jossa he kokevat usein paniikkikohtauksia. Seuraavassa tarkastellaan joitakin merkkejä, jotka voivat viitata siihen, että sinulla on paniikkikohtaus.

Miltä paniikkikohtaus tuntuu?

Paniikkikohtaukset tapahtuvat yleensä yhtäkkiä, ilman varoitusta, ja kokemasi pelon taso on suhteeton tilanteeseen nähden. Paniikkikohtauksen oireet saavuttavat yleensä huippunsa 10 minuutin kuluessa, ja kohtaus päättyy useimmiten 20-30 minuutin kuluessa. Joskus voit kuitenkin saada toistuvia kohtauksia, ja tämä voi kestää jonkin aikaa.

Seuraavassa on joitakin paniikkikohtaukseen viittaavia merkkejä:

• Saatat tuntea olevasi kauhun lamaannuttama.
• Saatat saada kylmiä tai kuumia aaltoja tai alkaa hikoilla.
• Saatat saada hengenahdistusta tai hyperventiloida.
• Sinusta voi tuntua, että sydämesi hakkaa.
• Saatat tuntea kipua tai epämukavuutta rinnassasi.
• Saatat tuntea olevasi irrallaan ympäristöstäsi tai epätodellinen.
• Saatat tuntea pahoinvointia tai saada vatsavaivoja.
• Saatat huomata täriseväsi tai vapisevasi.
• Saatat tuntea tukehtuvasi.
• Saatat tuntea huimausta, pyörrytystä tai pyörtymistä.
• Sormissa tai varpaissa voi tuntua pistelyä tai ne voivat tuntua puutuvan.
• Sinusta voi tuntua siltä, että kuolet, tulet hulluksi tai menetät hallinnan.

Mistä tiedät, onko sinulla paniikkihäiriö?

Tiesitkö, että noin 1 75:stä ihmisestä kärsii paniikkihäiriöstä? Jos koet usein odottamattomia paniikkikohtauksia, jotka eivät liity mihinkään tiettyyn tilanteeseen, ja olet jatkuvasti huolissasi paniikkikohtauksen saamisesta, sinulla saattaa olla paniikkihäiriödiagnoosi. Tämä on aivan eri asia kuin fobia, jossa saat paniikkikohtauksen, kun kohtaat tietyn asian tai tilanteen, joka laukaisee pelon. Paniikkihäiriöiset ihmiset myös muuttavat käyttäytymistään paniikkikohtausten vuoksi – he saattavat esimerkiksi välttää paikkoja, joissa he ovat aiemmin kokeneet kohtauksia.

Paniikkihäiriön ja agorafobian oireet

Paniikkihäiriöön liittyy agorafobia, tila, jossa pelkäät olla paikassa, josta on vaikea paeta tai saada apua, jos asiat menevät pieleen. Asiantuntijat uskovat, että pelko paniikkikohtauksen saamisesta paikassa, jossa pakeneminen tai avun saaminen ei välttämättä ole mahdollista, voi johtaa siihen, että alat välttää tungosta aiheuttavia paikkoja, kuten urheiluareenoita tai ostoskeskuksia. Vaikeissa tapauksissa saatat tuntea olosi turvalliseksi vain kotona.

Paniikkikohtauksen kaltaisia oireita aiheuttavat sairaudet

Tietyt sairaudet, kuten sydänsairaudet, hengityshäiriöt ja kilpirauhasongelmat, voivat aiheuttaa monia paniikkikohtauksissa esiintyviä oireita. Esimerkiksi hengitysvaikeudet, sydämentykytys ja rintakipu ovat yleisiä merkkejä sydänkohtauksesta. Itse asiassa paniikkikohtauksen iskiessä voi usein tuntua siltä, että sinulla on sydänkohtaus.

Jos sinulla on ollut edellä lueteltuja oireita, ota varmuuden vuoksi yhteyttä lääkäriin ja sulje pois myös muiden sairauksien mahdollisuus. Näitä ovat mm:

• Mitraaliläpän prolapsi, tila, jossa sydämen läppä ei toimi kunnolla.
• Sairaudet, kuten posturaalinen ortostaattinen takykardiaoireyhtymä ja paroksysmaalinen eteis-takykardia, joissa sydämen sykkeessäsi on poikkeavuuksia.
• Kilpirauhasen liikatoiminta (kilpirauhasen liikatoiminta).
• Alhainen verensokeri (hypoglykemia).
• Anemia.
• Diabetes.
• Lisämunuaisen kasvain.
• Lääkityksen vieroitus.

Milloin apua tarvitaan

Mene yleislääkärille, jos sinulla on paniikkihäiriön oireita.

Hän pyytää sinua kuvaamaan oireesi, kuinka usein niitä esiintyy ja kuinka kauan niitä on ollut.

Hän voi myös tehdä fyysisen tutkimuksen, jotta voidaan sulkea pois muut oireitasi mahdollisesti aiheuttavat sairaudet.

Joskus voi olla vaikeaa puhua tunteistasi, tuntemuksistasi ja henkilökohtaisesta elämästäsi, mutta yritä olla tuntematta oloasi ahdistuneeksi tai noloksi.

Sinulla voidaan diagnosoida paniikkihäiriö, jos sinulla on säännöllisiä ja odottamattomia paniikkikohtauksia, joita seuraa vähintään kuukauden ajan jatkuva huoli tai huoli siitä, että saat uusia kohtauksia.