Miten aivosi muuttuvat, kun opit jotain uutta

Uuden oppiminen missä tahansa iässä vaikuttaa merkittävästi ja pysyvästi aivoihin. Uusien taitojen oppiminen muuttaa aivojasi fyysisesti. Oppiminen tapahtuu pääasiassa synapseissa, aivojen hermosolujen välisissä liitoskohdissa.

Sitä vastoin tylsistyminen, joka tapahtuu, kun et opi uusia asioita kovin usein, voi olla vaarallista aivojesi terveydelle ja kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnillesi. International Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että pitkäaikainen tylsistyminen voi kaksinkertaistaa sydänsairauksien riskin.

Uusien kokemusten saamatta jättäminen ja uusien taitojen oppimatta jättäminen voi hidastaa aivojesi toimintaa ja heikentää niiden reagointikykyä. Aikuisopiskelun on osoitettu hidastavan Alzheimerin taudin ja dementian puhkeamista ja etenemistä sekä ehkäisevän henkisten kykyjen yleistä hidastumista.

Tässä on neljä ensisijaista tapaa, joilla oppiminen voi muuttaa aivojasi.

Dopamiinitasosi nousevat

Uuden taidon, kielen tai minkä tahansa uuden asian oppiminen on usein jännittävää oppivalle henkilölle. Tämä jännitys saa aikaan dopamiiniksi kutsutun kemiallisen välittäjäaineen vapautumisen, mikä saa oppimisprosessin tuntumaan jännittävältä ja saa sinut myös haluamaan toistaa kokemuksen.

Dopamiinia vapautuu myös silloin, kun koet muun muassa rakkautta, riippuvuuskäyttäytymistä ja tarkkaavaisuushäiriöitä. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että dopamiinineuronien laukeaminen on motivoiva aine palkkio-odotuksen seurauksena.

Vahvistat pitkäkestoista muistiasi

Kun opit jotain uutta, se tallentuu ensin väliaikaisesti lyhytkestoiseen muistiin. Myöhemmin tämä tieto siirretään aivojesi pitkäaikaiseen muistiin. Tämä toiminta tapahtuu useimmiten unemme aikana. Riittävä uni on siis ratkaisevan tärkeää, jotta oppiminen siirtyy lyhytaikaisesta muistista pitkäkestoiseen muistiin. Tämän vuoksi univaje liittyy läheisesti muistin menetykseen.

Kun opit jotakin tarkkaavaisesti ja nukut ajatellen sitä, aivot tallentavat sen pysyvästi ja voivat tarvittaessa palauttaa sen mieleen. Jos oppija saadaan käyttämään uutta tietoa aktiivisesti, oppimisesta tulee vahvempaa ja syvempää. Koska muistot kulkevat monien aivoissa sijaitsevien synapsien ja neuronien kautta, hajoamista tapahtuu usein ja se voi tehdä muistoista epätäydellisiä niiden siirtämisen jälkeen.

Parannat myeliinin kasvua

Myeliini on proteiinien ja fosfolipidien yhdistelmä, joka muodostaa eristävän vaipan monien hermosäikeiden ympärille, mikä lisää impulssien johtumisnopeutta. Se on välttämätöntä hermoston moitteettoman toiminnan kannalta. Myeliini saa hermosolujemme signaalit liikkumaan nopeammin.

Kun opit uusia taitoja, erityisesti vanhemmalla iällä, se auttaa saamaan lisää myeliiniä hermoaksoniemme päälle, mikä parantaa aivojen yhteyksiä ja saa ne toimimaan nopeammin ja paremmin. Myeliini toimii erityisen hyvin, kun uusi kokemus toistetaan usein useita kertoja.

Aivosi muodostavat uusia hermosoluja ja yhteyksiä

Aina kun opit uuden taidon tai jotain uutta, aivosi luovat uusia yhteyksiä ja neuroneja, mikä vahvistaa tai heikentää olemassa olevia hermoratoja. Tutkijat kutsuvat näitä muutoksia aivojen ”plastisuudeksi”. Neuroneidesi dendriitit vastaanottavat signaaleja toisilta dendriiteiltä, ja signaalit kulkevat aksonia pitkin, joka yhdistää ne muihin dendriitteihin ja neuroneihin.

Näiden signaalien nopeus on niin nopea, että se kestää vain sekunnin murto-osan. Monet signaaleista kuitenkin välittyvät ilman, että aivot ovat tietoisia toiminnasta. Ihmisen aivot, jotka alkavat kehittyä sikiövaiheessa, jatkavat muuttumistaan elämän loppuun asti. Mitä enemmän siis opit koko elämäsi aikana, sitä enemmän aivosi muuttuvat ja kehittyvät.