Mitä kunnon unen puute tekee aivoille

Oli aika, jolloin kukaan ei ollut varma, miksi nukumme. Tutkijat keksivät evoluutioteorioita, joiden mukaan uni on välttämätöntä, jotta pysymme poissa vaikeuksista ja pysymme turvassa eläimiltä, jotka metsästävät auringonlaskun jälkeen. Jotkut tutkijat esittivät myös fysiologisia teorioita ja uskoivat, että uni on välttämätöntä energian säästämiseksi.

Viimeaikaisissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että epäsäännöllinen uni tai sen puute voi vaarantaa muutakin kuin vain kiukkuisen aamun, olitpa sitten aikuinen tai lapsi. Ensinnäkin se voi vahingoittaa vakavasti aivotoimintaasi.

Vähentynyt muistin teho

Päivän mittaan aivosi muodostavat runsaasti yhteyksiä ja oppivat uusia asioita joka tunti. Kaikki näistä eivät kuitenkaan ole tallentamisen arvoisia. Nukkuminen on siis aika, jolloin aivojesi synapsit konsolidoivat tätä uutta tietoa – tallentavat pysyvään muistiin tarvitsemansa palat ja karsivat pois ne, joita se ei tarvitse.

Tutkimukset osoittavat, että kun tietyn tehtävän oppiminen ja saman tehtävän muistaminen erotettiin toisistaan nukkumalla yö eikä sama aika valveillaoloaikana, ihmiset muistivat tiedot paljon paremmin.

On siis ilmeistä, että epäsäännöllinen tai vähäinen uni häiritsee aivojen kykyä tallentaa elintärkeää tietoa, mikä puolestaan vaikuttaa oppimisprosessiin.

Myrkkyjen kertyminen aivoihin

Tutkimukset osoittavat, että aivojen imusuonisto avautuu yöllä ja huuhtelee kaikki myrkyt pois nukkuessasi. Tämä myrkkyjen huuhtoutuminen on nopeampaa ja siksi paljon tehokkaampaa nukkuessasi kuin hereillä ollessasi. Tämä johtuu siitä, että aivosolujen välinen tila laajenee dramaattisesti nukkuessasi, jolloin aivo-selkäydinnesteen kautta kaikki niiden välissä oleva ”roska” poistuu.

Suurin osa tästä aivojätteestä on proteiinia nimeltä beeta-amyloidi. Ilman kunnollista unta aivot eivät pysty huuhtelemaan tätä proteiinia pois, ja se kerääntyy ajan mittaan. Vähitellen tämä proteiini muodostaa aivojen hermosolujen väliin solukimppuja ja plakkeja. Tämä häiritsee aivojen hermosolujen välistä viestintää, mikä johtaa kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen ja lopulta lisää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin.

Tästä syystä häiriintynyt uni tai unen puute on niin vahvasti yhteydessä Alzheimerin tautiin. Tutkimukset osoittavat, että aivojen beeta-amyloidipitoisuudet laskevat unen aikana, kun taas toiset tutkimukset viittaavat siihen, että uni voi helpottaa beeta-amyloidin poistumista säätelemällä aivojen glymfaattista järjestelmää.

Kognitiivisten toimintojen heikkeneminen

Aivot nukahtavat eri vaiheissa. Tyypillinen seitsemän tai kahdeksan tunnin yöuni koostuu viidestä eri unijaksosta, joista kukin kestää noin yhdeksänkymmentä minuuttia. Viimeinen eli REM-uneksi (rapid eye movement) kutsuttu vaihe on erittäin tärkeä muistin muodostumiselle ja kognitiivisille toiminnoille. REM-unen aikana aivoissa tapahtuu erittäin voimakasta hermotoimintaa. Tämä on unen vaihe, joka liittyy uniin, jonka aikana hermoimpulssien välähdykset välittyvät jatkuvasti selkäytimen, aivojen ja naapurirakenteiden välillä. Tämä on myös vaihe, jossa aivojen verenkierto on suurimmillaan, mikä edistää muistin lujittumista ja kognitiivisia toimintoja.

Ihmiset, jotka kärsivät jatkuvasti häiriintyneestä unesta, ovat todennäköisemmin kapeampia verisuonia. Tämä vähentää aivojen kipeästi tarvitseman happirikkaan veren virtausta, mikä vaikuttaa aivojen kykyyn tallentaa tärkeitä tietoja. Tämä johtaa väistämättä kognitiiviseen heikkenemiseen, jolle on ominaista alentunut vireystila, usein toistuvat huomiokatkokset, hidastuneet reaktiot ja epävakaus valveillaoloaikana.

Kyvyttömyys säädellä tunteita

Häiriintynyt tai vähäinen uni saa sinut myös keskittymään enemmän negatiivisiin tunteisiin, mikä johtaa siihen, että tunnet itsesi stressaantuneemmaksi ja vihaisemmaksi. Tämä tunteiden ailahtelevaisuus voi osittain johtua siitä, että tunteita käsittelevien ja säätelevien aivoalueiden välinen yhteys on katkennut. Hyvin levänneissä aivoissa näkyy vahva yhteys amygdalan (aivojen osa, joka käsittelee tunteitasi) ja mediaalisen prefrontaalisen aivokuoren (aivojen osa, joka auttaa säätelemään tunteita) välillä. Kun nukut vähemmän, tämä viestintä näiden aivojen osien välillä häiriintyy. Tämä yhdessä heikentyneen arvostelukyvyn ja päätöksentekokyvyn kanssa (johtuen kognitiivisten toimintojen heikkenemisestä, joka on myös seurausta epäsäännöllisestä unesta) huonontaa mielialaa valveillaoloaikana ja saa sinut reagoimaan väkivaltaisesti ja kohtuuttomasti.