Mikä aiheuttaa sarkoidoosia ja mitkä ovat sen oireet?

Sarkoidoosi on tulehduksellinen sairaus, jossa granuloomia (tulehdussolujen kyhmyjä) kehittyy kehon eri elimiin, mikä johtaa elintulehdukseen ja aiheuttaa pieniä, punaisia, turvonneita kudoslaikkuja. Sarkoidoosin voi laukaista elimistön immuunijärjestelmän reaktio vieraisiin aineisiin, kuten viruksiin, bakteereihin tai kemikaaleihin.

Vaikka tämä sairaus voi vaikuttaa mihin tahansa elimistön elimeen, se vaikuttaa todennäköisemmin joihinkin elimiin kuin toisiin. Se alkaa yleensä keuhkoista, ihosta ja/tai imusolmukkeista (erityisesti rintakehän imusolmukkeista). Lisäksi tauti vaikuttaa usein silmiin ja maksaan. Vaikka sarkoidoosi on harvinaisempi, se voi vaikuttaa myös sydämeen ja aivoihin, mikä voi johtaa vakaviin komplikaatioihin.

Vaikka sarkoidoosi vaikuttaa kaikenikäisiin ja -rotuisiin ihmisiin, se on yleisempi naisilla kuin miehillä. Yleisimmin sitä esiintyy kuitenkin afroamerikkalaisilla ja pohjoiseurooppalaista syntyperää olevilla henkilöillä. Syy on suhteellisen tuntematon, mutta asiantuntijat uskovat, että geeneillä ja immuunijärjestelmällä voi olla suuri merkitys tämän sairauden kehittymisessä. Hoito riippuu oireista ja tietyistä elimistä, joihin sairaus vaikuttaa.

Mikä aiheuttaa sarkoidoosia?

Sarkoidoosin tarkkaa syytä ei täysin tunneta, ja useammalla kuin yhdellä tekijällä voi olla merkitystä taudin synnyssä. Sukupuoli, rotu ja perimä voivat kuitenkin lisätä riskiä sairastua sairauteen.

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan sarkoidoosi kehittyy, kun immuunijärjestelmä reagoi laukaisevaan tekijään, kuten viruksiin, bakteereihin, pölyyn tai kemikaaleihin. Myös genetiikalla voi olla merkitystä sarkoidoosiin. Tutkijoiden mukaan sarkoidoosi syntyy, jos sinulla on tietty geeni tai geenit, jotka lisäävät tautiriskiäsi, ja jos altistut haitalliselle aineelle, joka laukaisee immuunijärjestelmäsi. Jopa henkilöillä, joilla on suvussaan sarkoidoosia, voi olla huomattavasti suurempi riski sairastua tautiin.

Normaalioloissa immuunijärjestelmämme toimii hyvin mielenkiintoisella tavalla. Immuunijärjestelmä suojaa elimistöä vieraalta tai haitalliselta aineelta ja tuottaa erityisiä soluja suojaamaan vaarassa olevia elimiä. Nämä solut puolestaan tuottavat kemikaaleja, jotka värväävät muita soluja eristämään ja tuhoamaan haitallisen aineen.

Tämä prosessi aiheuttaa tulehduksen, ja kun haitallinen aine on tuhottu, solut ja tulehdus laantuvat. Sarkoidoosia sairastavilla tulehdus kuitenkin jatkuu, ja immuunijärjestelmän solut kerääntyvät yhteen muodostaen granuloomiksi kutsuttuja kyhmyjä kehon eri elimiin.

Sarkoidoosin merkit ja oireet

Joillakin sarkoidoosia sairastavilla ei välttämättä ole näkyviä oireita. Oireet voivat vaihdella sen mukaan, mihin kehon osaan sairaus vaikuttaa. Vaikka sitä voi esiintyä missä tahansa elimessä, se vaikuttaa yleensä keuhkoihin. Oireet voidaan luokitella yleisoireisiin, keuhko-oireisiin, iho-oireisiin, silmäoireisiin ja hermosto-oireisiin.

1. Yleisoireet

Kuiva suu
Väsymys
Kuume
Painon lasku
Nenäverenvuoto
Nivelkipu
Vatsan turvotus

2. Keuhkojen oireet

Hengenahdistus
Kuiva yskä
Hinkuyskää
Rintakipu rintalastan ympärillä

3. Iho-oireet

Ihottumat
Haavaumat
koholla olevat arvet
Hiustenlähtö

4. Silmäoireet

Silmäkipu
Kuivat silmät
Vuotoa silmistä
Kutisevat silmät
Näön menetys
Polttava tunne silmissä

5. Hermoston oireet

Kuulon heikkeneminen
Kohtaukset
Päänsärky

Mitkä ovat sarkoidoosin hoitovaihtoehdot?

Valitettavasti sarkoidoosia ei voida parantaa. Kaikki sarkoidoositapaukset eivät kuitenkaan vaadi hoitoa, sillä useimmat oireet paranevat yleensä ilman hoitoa. Jos tulehdus on vakava, lääkäri voi määrätä lääkkeitä, kuten kortikosteroideja tai immunosuppressiivisia lääkkeitä, jotka voivat auttaa vähentämään tulehdusta.

Hoidon tarpeellisuus, hoidon kesto ja tarvittava hoitomuoto riippuvat oireista ja oireista, sairastuneista elimistä ja näiden elinten terveydestä. Usein taudin hoitoon voidaan määrätä paikallisia hoitoja ja/tai lääkkeitä. Joskus, jos sarkoidoosi vaikuttaa elimiin, kuten silmiin, sydämeen tai aivoihin, hoito on tarpeen, vaikka sinulla ei olisi oireita. Hoidon päätavoitteita ovat mm:

Oireiden lievittäminen.
Elimen toiminnan parantaminen.
Hillitä tulehdusta ja pienentää granuloomien kokoa.
Keuhkofibroosin (keuhkojen arpeutuminen, jos keuhkosi ovat sairastuneet) ehkäiseminen.