Keskeiset erot datatieteen ja tekoälyn välillä

Datatieteen ja tekoälyn (AI) välillä on usein paljon yhtymäkohtia. Tekoälyllä on lukuisia alalajeja, kuten koneoppiminen ja syväoppiminen, ja datatieteessä hyödynnetään näitä tekniikoita tietojen tulkintaan ja analysointiin, kuvioiden löytämiseen, ennusteiden tekemiseen ja oivallusten tuottamiseen. Päätöksenteko tekoälyn ja datatieteen välillä voi siis olla hankalaa.

Toisaalta koneoppimisen kaltaiset teknologiat ovat riippuvaisia vankoista datatieteen käytännöistä, joilla varmistetaan, että koneoppimisen algoritmeja ja järjestelmiä koulutetaan puhtailla, korkealaatuisilla ja merkityksellisillä tiedoilla. Puhumattakaan siitä, että datatiede on monitieteinen ala, joka usein sisältää tekoälyn ja koneoppimisen tietämystä, ja monet tekoälyn urat, kuten tekoälyinsinöörin ura, edellyttävät datatieteilijän taitoja.

On siis helppo alkaa miettiä, mistä aloittaa? Tämä on erityisen polttava kysymys niille, jotka ymmärtävät, että datatieteen ja tekoälytaitojen kysyntä kasvaa huimasti, ja haluavat päästä mukaan.

Oikeaa tai väärää vastausta tai perushierarkiaa ei ole olemassa. Mutta tiettyjen työtehtävien edellyttämien tietojen ja taitojen keskeiset erot muokkaavat lopulta matkaasi osaamiseen ja uraprojektiotasi.

Katsaus datatieteeseen

Data Science on monipuolinen ala, jossa käytetään tieteellisiä tekniikoita, algoritmeja, menettelyjä ja järjestelmiä ymmärryksen saamiseksi sekä järjestäytyneestä että kaoottisesta datasta. Siinä yhdistyy asiantuntemusta sellaisilta aloilta kuin tilastotiede, tietojenkäsittelytiede ja informaatiotiede, jotta datasta voidaan luoda käyttökelpoista älykkyyttä. Datatieteen pääkomponentteja ovat mm:

• Tiedonkeruu: Raakadatan kerääminen eri lähteistä.
• Datan puhdistus: Tietojen esikäsittely ja puhdistus, jotta ne olisivat valmiita analysoitaviksi.
• Tutkiva data-analyysi: Ymmärretään datan sisältämät kuviot ja suhteet.
• Mallintaminen ja koneoppiminen: Ennustus- tai luokittelumallien luominen algoritmien avulla.
• Validointi ja testaus: Näiden mallien suorituskyvyn arviointi.
• Visualisointi: Tietojen esittäminen graafisessa tai visuaalisessa muodossa, jotta voidaan ymmärtää ja esittää oivalluksia.

Yleiskatsaus tekoälyyn (AI)

Tekoälyllä tarkoitetaan ihmisen kognition jäljittelyä koneissa, jotka on suunniteltu jäljittelemään ihmisen ajattelua ja käyttäytymistä. Tavoitteena on kehittää järjestelmiä, jotka kykenevät suorittamaan ihmisen älykkyyttä edellyttäviä toimintoja, kuten visuaalista tulkintaa, äänentunnistusta, päätösten tekemistä ja kielen muuntamista.

Tekoäly voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin:

• Suppea tekoäly: erikoistunut yhteen tehtävään. Esim. ääniavustajat.
• Yleinen tekoäly: Koneet, jotka pystyvät suorittamaan minkä tahansa älyllisen tehtävän, johon ihminen pystyy.
• Superälykäs tekoäly: Koneet ylittävät ihmisen kyvyt.

Tekoäly sisältää lukuisia tekniikoita, kuten koneoppimisen (tekoälyn osa-alue), neuroverkot, luonnollisen kielen prosessoinnin, robotiikan ja kognitiivisen tietojenkäsittelyn.

Keskeiset erot datatieteen ja tekoälyn välillä

• Tarkoitus: Datatiede keskittyy pääasiassa oivallusten ja tietojen poimimiseen suurista tietomääristä. Tekoäly taas keskittyy sellaisten järjestelmien luomiseen, jotka voivat suorittaa tehtäviä ilman nimenomaisia ohjeita.
• Soveltamisala: Datatiede käsittää erilaisia tilastotieteen, data-analyysin ja koneoppimisen tekniikoita monimutkaisen datan analysoimiseksi ja tulkitsemiseksi. Tekoäly on laajempi, ja siihen kuuluvat muun muassa robotiikka ja luonnollisen kielen käsittely.
• Työkalut: Data-asiantuntijat käyttävät usein Pythonin, R:n ja SQL:n kaltaisia työkaluja sekä Jupyterin ja Tableaun kaltaisia alustoja. Tekoälyn tutkijat ja kehittäjät saattavat käyttää TensorFlow’ta, PyTorchia tai OpenAI:n alustoja.
• Toteutus: Kun datatiede päätyy usein oivalluksiin ja päätöksiin, tekoäly pyrkii automatisointiin ja luomaan järjestelmiä, jotka voivat toimia itsenäisesti.

Datatieteen ja tekoälyn yhteisiä yhtäläisyyksiä

• Koneoppiminen: Molemmat alat hyödyntävät koneoppimista. Kun datatieteilijät käyttävät sitä tietojen analysointiin ja ennusteiden tekemiseen, tekoälytutkijat käyttävät sitä opettamaan koneille, miten ne oppivat tiedoista.
• Riippuvuus datasta: Molemmat alat tukeutuvat voimakkaasti dataan. Data on selkäranka oivalluksille datatieteessä ja mallien kouluttamiselle tekoälyssä.
• Tieteidenvälisyys: Molemmat alat hyödyntävät eri tieteenaloja, kuten matematiikkaa, tietotekniikkaa ja alakohtaista tietoa.
• Innovaatio ja kasvu: Molemmat alat ovat teknologisten innovaatioiden eturintamassa, ja niiden kasvu ja kehitys on nopeaa.
• Ongelmanratkaisu: Molemmilla aloilla pyritään käyttämään teknologiaa monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen, olipa kyse sitten tietoon perustuvasta päätöksenteosta tai tehtävien automatisoinnista tekoälyn avulla.

Dynaamisessa teknologiamaailmassa tekoälyn ja datatieteen alat ovat kaksi innovaation pilaria, jotka edistävät kasvua ja määrittelevät toimialoja uudelleen. Päätöksessä tekoälyn ja datatieteen välillä ei ole kyse siitä, että valitsisitko urapolullasi toisen toisen sijaan, vaan pikemminkin siitä, että ymmärrät, missä intohimosi ja vahvuutesi piilevät. Olitpa sitten kiinnostunut datan tulkinnan vivahteista tai kiinnostunut ajattelemaan ja oppimaan kykenevien koneiden lupauksista, sinua odottaa maailma täynnä mahdollisuuksia.