Kaksisuuntainen mielialahäiriö vaikuttaa miehiin ja naisiin eri tavoin

Masennus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö ovat yleisimpiä mielenterveyssairauksia sekä miehillä että naisilla. Useimmilla ihmisillä on hyvä käsitys siitä, mitä masennus on, mutta kaikki eivät tunne kaksisuuntaisen mielialahäiriön merkkejä ja oireita. Masennus on suhteellisen helppo diagnosoida, mutta monet lääkärit eivät pysty diagnosoimaan kaksisuuntaista mielialahäiriötä tarkasti. Tämä johtuu siitä, että masennukseen liittyy erittäin konkreettisia oireita, ja sen ilmenemismuodot vaihtelevat hyvin vähän sekä miehillä että naisilla. Kaksisuuntainen mielialahäiriö sen sijaan riippuu enemmän vakavuudesta ja yksilöstä, ja masennuksen ja maanisen jakson välillä voi olla pitkä ajanjakso. Tämä voi tehdä tarkan diagnoosin saamisesta haastavampaa. Kaksisuuntainen mielialahäiriö vaikuttaa yhtä paljon sekä miehiin että naisiin, mutta eri tavoin.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön yleiskatsaus

Vaikka monilla meistä saattaa olla käsitys siitä, mitä kaksisuuntainen mielialahäiriö on, useimmilla ihmisillä ei aina ole hyvää käsitystä siitä, miten häiriö toimii. Pohjimmiltaan kaksisuuntainen mielialahäiriö aiheuttaa sen, että potilas kärsii äärimmäisistä mielialan vaihteluista, jotka yleensä vaihtelevat pitkästä kliinisen masennuksen jaksosta epäsäännölliseen manian jaksoon. Masennustilassa sairastuneilla on selviä kliinisen masennuksen oireita: jatkuva matala mieliala, ruokahaluttomuus, kyvyttömyys nukkua, ärtyneisyys ja keskittymiskyvyttömyys, kiinnostuksen menetys päivittäisiä toimintoja kohtaan sekä muun muassa arvottomuus, toivottomuus ja avuttomuus. Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä masennusjakso voi kestää kuukausia ennen kuin maaninen jakso ilmaantuu. Maaninen jakso koostuu äärimmäisen kohonneesta mielialasta, arvaamattomasta käyttäytymisestä, suuresta energiamäärästä ja liiallisesta aktiivisuudesta, ajatusten kiihdyttämisestä, kyvyttömyydestä keskittyä yhteen tehtävään, kärsimättömyydestä, siitä, ettei halua nukkua, sekä vaarallisesta ja riskialttiista käyttäytymisestä, kuten ostosten tekemisestä taloudellisesta asemasta piittaamatta tai useiden seksikumppaneiden etsimisestä joka päivä. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä on kahta eri tyyppiä: Kaksisuuntainen mielialahäiriö I ja kaksisuuntainen mielialahäiriö II. Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä I ihmiset kärsivät masennusjaksoista, joita seuraa yksittäinen maniajakso, joka kestää muutamasta päivästä korkeintaan muutamaan viikkoon. Kaksisuuntaisessa kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä II masennusjaksoja seuraa hypomania, joka on samanlainen kuin mania, mutta jonka oireet ovat lievempiä ja hillitympiä.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön sukupuolierot

Aiemmin lääketieteen harjoittajat uskoivat, että kaksisuuntainen mielialahäiriö vaikuttaa miehiin ja naisiin samalla tavalla. Vaikka aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että miehillä ja naisilla on jonkin verran eroja, oletusdiagnoosi perustuu siihen, mitä miehet kokevat. Tutkijat tiesivät esimerkiksi, että raskaus voi laukaista jakson naisilla ja että häiriö ilmenee naisilla myöhemmin elämässä kuin miehillä ja että miehillä on todennäköisemmin ongelmia alkoholin ja huumeiden kanssa, kun heillä diagnosoidaan kaksisuuntainen mielialahäiriö. Uudet tutkimukset osoittavat kuitenkin, että kaksisuuntainen mielialahäiriö ilmenee miehillä ja naisilla eri tavoin ja että kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla miehillä ja naisilla on myös selviä biologisia eroja. Tutkimus tehtiin Pennsylvanian valtionyliopistossa, ja siinä havaittiin, että immuunijärjestelmän toiminnan poikkeavuudet liittyvät siihen, miten kaksisuuntainen mielialahäiriö kehittyy ihmisillä.

Tutkimustulokset

Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivillä ihmisillä on havaittu olevan myös autoimmuuniongelmia, ja että heidän kehossaan olevat immuunijärjestelmän ”merkkiaineet” ovat erilaisia verrattuna terveisiin henkilöihin. Kaksi näistä ”merkkiaineista” ovat sinkki- ja neopteriinipitoisuudet veressä, ja molemmat ovat koholla kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä. Kun naisilla oli korkeampi sinkkipitoisuus veressään, heillä oli vaikeampia masennusjaksoja. Toisaalta miesten korkeat neopteriinipitoisuudet saivat heidät sairastumaan vakavampiin maanisiin jaksoihin. Korkeilla neopteriinipitoisuuksilla naisilla ja korkeilla sinkkipitoisuuksilla miehillä ei kuitenkaan ollut samaa vaikutusta kuin toisella sukupuolella. Tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että immuunijärjestelmä sekoaa eri tavoin miehillä ja naisilla. Naiset ovat kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä alttiimpia masennusjaksoille kuin miehet, ja tämä havainto voi auttaa hoitamaan kumpaakin sukupuolta tehokkaammin. Tällä hetkellä molemmilla sukupuolilla on sama lääkehoito tähän häiriöön, mutta tämä uusi tutkimus osoittaa, että tämä ei välttämättä ole aina tehokasta. Yksilöllinen ja yksilöllinen hoito on tärkeää, koska jokainen ihminen reagoi lääkitykseen eri tavalla, ja yleensä tarvitaan eri lääkkeiden yhdistelmää oireiden hoitamiseksi. Kun tiedetään, miten miehet ja naiset eroavat toisistaan kehon ja aivojen kemian suhteen, voidaan tulevaisuudessa kehittää parempaa lääkitystä.