Asiat, jotka vaikuttavat aivojemme toimintaan

Kaikista kehomme elimistä aivot ovat ehkä mielenkiintoisin. Tämä johtuu siitä, että ne ohjaavat kaikkea tunteista ja mielihaluista unirytmiimme ja fyysiseen terveyteemme.

Vastoin yleistä uskomusta käytämme 100-prosenttisesti aivojamme, ja kaikki sen osat toimivat koko päivän ajan, jopa nukkuessamme. Ja viime aikoina tutkijat ovat havainneet, että tietyt asiat elämässämme vaikuttavat tiettyihin aivojen osiin. Tässä on muutamia niistä.

Urheilu

Usein urheilijat ja intellektuellit asetetaan vastakkain, ja uskotaan, että nämä kaksi toimivat eri tavoin. Viimeaikaiset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että urheilu ja liikunta parantavat kognitiota.

Erityisesti urheilu parantaa kognitiivista toimintaa (tiedonkäsittelyä), muistia ja keskittymiskykyä. Lapsilla se parantaa myös käyttäytymistä ja akateemista suoriutumista. Vaihtoehtoisesti passiivisuus voi vaikuttaa kielteisesti aivojen terveyteen ja kognitioon. Siksi on tärkeää asettaa urheilu etusijalle sekä akateemisessa opetussuunnitelmassa että elämäntavoissamme.

Lukeminen

Klassinen kuva ”nörtistä” on aina ollut sellainen, joka on uppoutunut kirjoihinsa. Stereotypiassa saattaa olla jotain perää. Tutkimusten mukaan lukeminen parantaa kognitiota.

Stanfordin tutkijat tarkastelivat lukemisen, tarkkaavaisuuden ja häiriötekijöiden välistä suhdetta laittamalla koehenkilöt lukemaan Jane Austinia. Koehenkilöiden aivojen verenkiertoa seurattiin joka kerta, kun he lukivat otteita romaanista.

Aluksi heitä pyydettiin selaamaan sivut läpi. Myöhemmin heitä pyydettiin kiinnittämään huomiota tekstiin, ikään kuin he opiskelisivat tenttiin.

Todettiin, että tarkkaavainen lukeminen lisäsi verenkiertoa aivoissa ja paransi siten kognitiota ja keskittymistä. Tämä saattaa johtua siitä, että kirjallisiin teksteihin kiinnitetty huomio vaatii monien monimutkaisten kognitiivisten toimintojen koordinointia aivoissa. Kun seuraavan kerran otat kirjan käteesi, varmista, ettet vain selaa tekstiä.

Liiallinen sokerin kulutus

Jälkiruokien ja sokeripitoisten juomien nauttiminen ei aiheuta vain reikiä ja diabetesta. Tutkimusten mukaan liiallisella sokerin kulutuksella saattaa olla kielteinen vaikutus kognitiivisiin kykyihisi ja mielialaan.

Liiallisen sokerin syönnin uskotaan aiheuttavan kognitiivisten kykyjen heikkenemistä, erityisesti muistin ja avaruudellisen oppimisen osalta. Tarkkaa syytä tähän ei kuitenkaan tiedetä.

Lisäksi sokerin kulutus saattaa laukaista psykologisia häiriöitä, kuten masennusta. Sekä psykologiset häiriöt että heikentynyt kognitiivinen toimintakyky voivat luoda pohjan epäasianmukaiselle ruokahalun hallinnalle. Muista siis vähentää sokeria.

Rakkaus

Useimpien romanttisten komedioiden kyyniset miespääosat ovat jo todenneet, että rakastumiseen liittyy kemiallinen reaktio. Tarkalleen ottaen rakastuminen vapauttaa oksitosiinia, dopamiinia, adrenaliinia ja noradrenaliinia, jotka saavat aikaan hyvän olon ja sydämen sykkeen. Ne aiheuttavat myös levottomuutta, keskittymistä henkilöön ja euforiaa.

Rakastumisen jälkeen tutkimukset osoittavat, että ihmiset, jotka olivat sosiaalisesti hankalia ennen kuin he tapasivat rakastettunsa, saattavat huomata sosiaalisen kognitionsa parantuneen. Tämä saattaa johtua luonnossa esiintyvästä oksitosiinihormonista, joka tekee ihmisistä empaattisempia ja ymmärtäväisempiä. Tällä on kuitenkin hyvin vähän vaikutusta ihmisiin, jotka ovat jo valmiiksi sosiaalisesti taitavia.

Tutkimuksissa todetaan myös, että rakkaus ja viha aktivoivat molemmat kahta aivojen osaa, nimittäin putamenia ja insulaa. Toisin kuin viha, asiantuntijat kuitenkin uskovat, että rakkaus saattaa heikentää arvostelukykyä. Tämä vaatii kuitenkin lisätutkimuksia.

Raskaus

Sosiaalisesta kognitiosta puhuttaessa on tärkeää mainita raskaus. Tutkimusten mukaan raskaus kutistaa aivojen harmaata massaa, joka sanelee muistia, tunteita, lihasten hallintaa, aistihavaintoja, muistia, tunteita, puhetta, päätöksentekoa ja itsekontrollia.

Tämän kutistumisen uskotaan luovan pohjan äidinvaistoille ja sosiaaliselle kognitiolle. Lisätutkimusten mukaan nämä muutokset saattavat kestää jopa 2 vuotta.

Stressi

Stressi on syyllinen laukaisemaan monenlaisia terveysongelmia. Ja kuten käy ilmi, stressillä on myös merkittävä vaikutus aivoihin. Tutkimusten mukaan se nopeuttaa ikääntymisen myötä tapahtuvaa kognitiivista heikkenemistä.

Tämä johtuu siitä, että pitkäkestoinen stressi johtaa hermosolujen häviämiseen erityisesti hippokampuksessa, jolla on tärkeä rooli tiedon konsolidoinnissa lyhytkestoisesta muistista pitkäkestoiseen muistiin.

Lisäksi stressi saattaa myös laukaista unihäiriöitä. Tämä puolestaan aiheuttaa beta-amyloidin, jota kutsutaan myös ”Alzheimerin proteiiniksi”, myrkyllistä kertymistä, mikä aiheuttaa muistin menetystä. Jos sinulla on siis taipumusta stressaantua, kokeile stressiä lievittäviä harjoituksia, kuten meditaatiota.

Maalaus

Sisäisen Picassosi kanavoiminen saattaa parantaa kognitiivisia kykyjäsi. Tutkimusten mukaan maalaaminen ja taiteen pohtiminen hidastavat ikääntymistä ja siihen liittyvää kognitiivista heikkenemistä.

Tutkimuksessa maalaustunnit olivat kuitenkin taidehistoriaa tehokkaampia ikääntymisen vaikutusten hidastamisessa. Saattaa siis olla hyvä aika ostaa kangas ja maalipakkaus.

Kuivuminen

8 lasillisen veden nauttiminen päivässä ei paranna vain ihoa ja suoliston terveyttä. Tutkimusten mukaan nestehukka kutistaa aivoja.

Tämä puolestaan johtaa muistin heikkenemiseen ja kognitiivisten toimintojen heikentymiseen. Ja jo kohtalainenkin nestehukka voi laukaista tämän reaktion, joten muista pysyä nesteytettynä.

On mielenkiintoista huomata, miten emotionaaliset ja fysiologiset asiat elämässämme voivat laukaista muutoksia aivoissa. Ja nämä tutkimukset valaisevat psykologian ja kognitiivisen neurotieteen tulevaisuutta.